Siirry suoraan sisältöön

Paratiisisaaren kahleet

Bali tunnetaan vehreänä paratiisina, jonka tenhossa kietoutuvat yhteen saaren valtavan kaunis luonto ja hindulaisen, näyttäviä rituaaleja korostavan henkisyyden erityispiirteet. Saaren menneisyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taianomainen: Bali oli aikanaan merkittävä orjakaupan keskus.

Balilainen orjakauppa oli erityisen tunnettua nuorista naisistaan. Tyttöjä välitettiin sankoin joukoin jalkavaimoiksi ja prostituoiduiksi aina Kiinaan saakka, jossa he olivat kauneutensa ja työteliäisyytensä vuoksi suosiossa. Samaan aikaan naisten itsenäinen liikkuminen saarella rajoittui, kun “kaappausavioliitot” yleistyivät. Mies saattoi maksaa kidnappaansa naisen vanhemmille sovittelurahan, mutta erityisesti korkea-arvoisemman miehen kaappaaman neidon kohtalo oli usein päätyä jalkavaimoksi ja palvelijaksi.

Balilaisia orjia suosittiin myös käsityöläisinä Etelä-Afrikassa saakka. Keskenään kilpailevista kuningaskunnista muodostuneen saaren sosiaalinen ja poliittinen järjestelmä rakentuivat ruokkimaan orjakauppaa. Jopa kuuluisa balilainen kukkotappelu kietoutui tähän kehitykseen: vedonlyönnin velkaannuttamien osanottajien oli äärimmäisessä tapauksessa myytävä itsensä tai lapsensa.

Hollannin kauppakomppania hallitsi Intian valtameren orjakauppaa 1600- ja 1700-luvuilla, mutta Balin orjakauppa ei ollut tuontitavaraa: hollantilaiset valjastivat balilaisten käytännöt omaksi hyödykseen. On arvioitu, että vuosina 1620-1830 Balin kuningaskunnat kauppasivat ainakin 100 000 ihmistä orjuuteen sekä Balilta että läheisiltä Lombokin, Sumbawan ja Sumban saarilta.

Baliin nykyisin liitettävä imago taiteilijoiden ja henkisten harjoittajien rauhanomaisena tyyssijana olisi ollut aikalaisille täysin tunnistamaton. Tuon ajan hollantilaiset näkivät balilaiset väkivaltaisina ja karkeina, ja hallitsijat kansalaistensa orjakaupalla rikastuneina oopium-addikteina.

Lukemista

  1. David Graeber: The First 5000 Years of Debt
  2. History Cooperative

Lisää Kulttuurishokkeja

Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho on tiedeviestintään erikoistunut antropologi ja AntroBlogin toinen perustaja. Hän toimi julkaisun päätoimittajana yhdessä Suvi Jaakkolan kanssa vuoteen 2023 saakka ja työskentelee tällä hetkellä freelance-kirjoittajana. Generalistina Ninnua kiinnostaa vähän kaikki - muun muassa ihmismielen narratiivisuus, psykologinen antropologia, rakkaus, mystikot ja uskonnot, tekoäly ja peliteknologia, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ja radikaalit, yllättävät näkökulmat.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *