Marsilaiset hautajaiset

Jos ihminen kuolee ava­ruu­des­sa, mitä tapahtuu ruumiille? Hautauskäytäntöjen kult­tuu­rin mukai­ses­ti oikea nou­dat­ta­mi­nen on kaik­kial­la maa­il­mas­sa hyvin tärkeää. Avaruudessa tapah­tu­van kuoleman käsit­te­lyl­le ei kui­ten­kaan vielä ole pro­to­kol­laa. Suunnitelmissa oleva mie­hi­tet­ty lento Marsiin ja vielä villimmät visiot muiden pla­neet­to­jen asut­ta­mi­ses­ta pakot­ta­vat etsimään ratkaisua ava­ruu­des­sa syntyvien ruumiiden ongelmaan.

Kuolemat ava­ruu­des­sa ovat har­vi­nai­sia. Vain 18 astro- tai kos­mo­naut­tia on kuollut ava­ruus­len­to­jen yhtey­des­sä, ja heistä vain kolme ava­ruu­des­sa. Astronauttien terveys on planeetan huip­pu­luok­kaa, ja kan­sain­vä­li­sel­tä ava­ruus­a­se­mal­ta ISS:ltä on vain noin kuuden tunnin matka maan pinnalle. ISS:llä meneh­ty­vää odottaa sama kohtalo kuin vakavasti sai­ras­tu­vaa tai haa­voi­tu­vaa: takaisin Maahan, hoitoon tai hautaan.

Entä, kun siir­ry­tään kauemmas ava­ruu­teen? Ruumiita ei luul­ta­vas­ti voida nakata ulos aluksista, sillä YK kieltää täh­tien­vä­li­sen ros­kaa­mi­sen. Ruumiin säi­lyt­tä­mi­nen aluksella siihen saakka, että palataan Maahan tai muun planeetan pinnalle, on puo­les­taan mie­his­töl­le bio­ha­sar­di. Tämän hetken paras suun­ni­tel­ma ruumiiden käsit­te­lyyn on pro­mes­soin­ti eli pakas­te­kui­vaus. Polttohautauksen tapaan metodi jättää jälkeensä vain pieniä hiukkasia, joita voidaan lennon aikana säilyttää ava­ruusa­luk­sen ulko­pin­taan kiin­ni­te­tys­sä säkissä.

Uuden planeetan tapauk­ses­sa ruumiit voi­tai­siin haudata, kuten Telluksella. Maapallolta peräisin oleva mikrobit olisivat kuitenkin saas­tut­ta­va elementti, joka voisi järkyttää planeetan orgaa­nis­ta tasa­pai­noa ennalta-arvaa­mat­to­mil­la tavoilla. Ennen hautausta ruumiit olisi siis joko kre­ma­toi­ta­va tai pro­mes­soi­ta­va, ja jäänteet pakattava tiiviisti.

Vaihtelevasta ilmia­sus­taan huo­li­mat­ta kuoleman rituaalit ovat ihmis­kun­nan yhteistä, kaik­kial­la jakamaa perin­net­tä. Avaruuteen siirtyvä ihminen joutuu ottamaan huomioon sekä yhteisten ritu­aa­lien tarpeen, eri­lais­ten tapojen ja usko­mus­ten yhteen­so­vit­ta­mi­sen että kuoleman muuttuvan mate­ri­aa­li­suu­den.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Ruandan kansanmurhasta tuli huhtikuussa kuluneeksi 25 vuotta. Menehtyneitä surraan vuotuisen muistokävelyn ja kynttiläseremonian lisäksi nykyisin myös twiittaamalla. Sureminen ja muistaminen ovat tärkeitä osia valtion uudelleenrakentamisessa.

Kuka on vastuussa, jos tekoäly tekee virheen? Voiko kone oppia moraalia, jos moraali saattaa vaatia myös inhimillisiä uhrauksia? AlterNATIIVIn seitsemännessä jaksossa keskustellaan väitöstutkija ja tekoälyasiantuntija Juho Vaisteen kanssa tekoälyn eettisistä haasteista.