Miten kristillisestä avioliitosta tehdään globaali tosiasia

Espoon hiip­pa­kun­nan piis­pan­vaa­lis­sa ehdolla oleva Juhani Holma ilmaisi HS:ssa 16.9. pitä­neen­sä eri­koi­se­na kirkon piirissä ehdo­kas­a­set­te­lun aikaan esitettyä toivetta, että miehet jät­täy­tyi­si­vät pois kisasta ja antai­si­vat tilaa edes yhdelle naiselle kirkon ylimmässä johdossa. Paheksuttavana Holma piti myös sitä, että vii­me­ai­kai­sis­sa piis­pan­vaa­leis­sa joidenkin äänes­tys­käyt­täy­ty­mi­sen on rat­kais­sut kysymys samaa suku­puol­ta olevien parien mah­dol­li­ses­ta vih­ki­mi­ses­tä, jota Holma itse ei kannata:

”Omaan kantaani vaikuttaa paljon globaali näkemys asiasta. Kun tar­kas­tel­laan avio­liit­toa eri kult­tuu­reis­sa ja uskon­nois­sa, niin kyllä se nähdään miehen ja naisen välisenä liittona. Näin asiaa on tulkittu laajasti ympäri maailmaa.”

Juhani Holmalla on oikeus olla sitä mieltä, ettei mies- tai nais­pa­reil­la tule olla oikeutta kir­kol­li­seen vih­ki­mi­seen. Kaikilla on oikeus uskoa, että tietty tapa elää on Jumalan mielen mukainen ja parempi kuin muut. Holma ei kui­ten­kaan puhu ainoas­taan mie­li­pi­teis­tään ja usko­muk­sis­taan. Hän väittää faktojen puhuvan omien ihan­tei­den­sa puolesta.

Holman väite perustuu kuitenkin varsin kapeaan ja pin­nal­li­seen ympä­röi­vän maailman tar­kas­te­luun. Hänen ’glo­baa­lik­si’ väit­tä­män­sä yksia­vioi­nen, hete­ro­sek­su­aa­li­nen avio­liit­toi­han­ne on nimittäin syntynyt tietyssä kult­tuu­ri­ses­sa, his­to­rial­li­ses­sa ja uskon­nol­li­ses­sa kon­teks­tis­sa – samoin kuin muutkin ihanteet ja käy­tän­teet.

Antropologinen tutkimus tuntee valtavan kirjon tapoja, joilla sek­su­aa­li­sen kans­sa­käy­mi­sen, lisään­ty­mi­sen, kump­pa­nuu­den, toi­meen­tu­lon ja huo­len­pi­don tarpeita on jär­jes­tet­ty. Perheeseen – sosi­aa­li­seen yksikköön, jossa ainakin osa näistä tarpeista toteutuu – voi kuulua vaih­te­le­va määrä miehiä ja naisia, lapsia ja aikuisia eri suku­pol­vis­ta. Maailmalta löytyy myös luke­mat­to­mia esi­merk­ke­jä siitä, että hyväk­syt­tä­viä sek­si­kump­pa­nei­ta voivat olla muutkin kuin se henkilö, jonka kanssa lisään­ny­tään tai vastataan lasten kas­va­tuk­ses­ta.

Holman kan­nat­tai­si kääntää katseensa vaikkapa yhdelle kris­ti­nus­kon vah­vim­mis­ta kas­vua­lueis­ta: Saharan ete­lä­puo­li­seen Afrikkaan. Siellä kris­til­li­nen avio­liit­toi­han­ne on jo satoja vuosia elänyt ajoin myrs­kyi­sää rin­nak­kai­se­loa pai­kal­lis­ten toi­min­ta­ta­po­jen ja arvojen kanssa.

Monet yhtei­sö­jen­sä hil­jai­ses­ti tai jul­ki­ses­ti hyväk­sy­mät seksuaali- ja suku­puo­li­vä­hem­mis­töt joutuivat lähe­tys­työn ja siir­to­maa­kau­del­la sää­det­ty­jen sek­sie­lä­mää sää­te­le­vien lakien myötä ahtaalle. Sen sijaan monia­vioi­suut­ta kris­ti­nus­ko ei esi­mer­kik­si Ugandassa ole syr­jäyt­tä­nyt vieläkään. Monissa sel­lai­sis­sa­kin kirkoissa, jotka viral­li­ses­ti jakavat län­si­mais­ten emo­kirk­ko­jen­sa avio­liit­toi­han­teen, iso osa seu­ra­kun­ta­lai­sis­ta elää monia­vioi­sis­sa perheissä.

Holman väite avio­lii­ton uni­ver­saa­lis­ta luon­tees­ta on tyyp­pie­si­merk­ki natu­ra­li­soin­nis­ta – siitä, että näkemys johon liittyy moraa­li­sia tai poliit­ti­sia valintoja, esitetään vää­jää­mät­tö­mä­nä tai luon­nol­li­se­na. Tällaiset argu­men­tit pal­ve­le­vat usein jonkun tietyn ihmis­ryh­män etuja.

Valtarakenteista kiin­nos­tu­neel­la ant­ro­po­lo­gil­la herääkin kysymys, kuka Holman tapauk­ses­sa mahtaisi olla tuo oma ryhmä. Kenties oman valta-asemansa hor­ju­mis­ta pelkäävät, siitä yhä äänek­kääm­min kat­ke­roi­tu­vat hete­ro­sek­su­aa­li­set miespapit?

  1. Alava, Henni (2017). Homosexuality, the holy family and a failed mass wedding in Catholic Northern Uganda
  2. Marianna Keisalo: Epäneutraali vastine epä­neut­raa­lil­le suku­puo­li­kir­jal­le 
  3. Rao, Rahul. 2015. “Re-membering Mwanga: Same-Sex Intimacy, Memory and Belonging in Postcolonial Uganda.” 
  4. Roscoe, Will, and Stephen O. Murray. 2001. Boy-Wives and Female Husbands: Studies of African Homosexualities. 
  5. Van Klinken, Adriaan & Ezra Chitando (eds.) (2016). Public Religion and the Politics of Homosexuality in Africa

Kirjoittaja

Henni Alava on kirkoista, politiikasta, pelosta ja toivosta sodanjälkeisessä Pohjois-Ugandassa väitellyt kolmen lapsen äiti. Hänen Jyväskylän yliopistoon sijoittuva post-doc-tutkimuksensa käsittelee ugandalaisia kirkkohäitä kansalaiseksi kasvamisen areenoina.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Pipe 21.9.2018 klo 20:38

    Niin, on se kris­til­li­nen näkökulma ja ant­ro­po­lo­gi­sen näkökulma. Kyllähän sitä maailman kult­tuu­reis­sa on yhtä sun toista jär­jes­te­lyä mutta sitten on se kris­til­li­nen Raamattuun perustuva näkökulma mitä moni meistä kris­ti­tyis­tä haluaa yhä noudattaa. Siksi monet meistä eivät enää kuulukaan ev.lut. Kirkkoon vaan jätämme teidät ant­ro­po­lo­git ihan rauhassa sinne juok­se­maan sateen­kaa­ri­li­pun kanssa. :) T . toinen kou­lu­tet­tu nainen

    Vastaa
    • Kissa 25.9.2018 klo 14:10

      Älä toki heitä tie­tee­na­laa menemään vain yhden tie­tei­li­jän libe­raa­lin tulkinnan vuoksi. Antropologia vah­vis­ta­nee, että avio­lii­tot ovat kult­tuu­ris­ta riip­pu­mat­ta olleet aina miesten ja naisten välisiä, joskaan eivät vält­tä­mät­tä mono­gaa­mi­sia.

      Vastaa
  • Kissa 25.9.2018 klo 13:56

    Moniavioisuus ei kumoa väitettä, että avio­liit­to on miehen ja naisen välinen. Perinteisessä poly­ga­mias­sa mies menee naimisiin usean naisen tai nainen usean miehen kanssa. Kaikki ne avio­lii­tot ovat saman­ai­kai­sia mutta silti aina miehen ja naisen välisiä. Kuinka vanha tapa on mies­pa­rien tai nais­pa­rien vih­ki­mi­nen?

    Vastaa

Lue myös nämä:

Burleski on lavataidetta, joka tunnetaan ennen kaikkea näyttävästä estetiikasta ja tavastaan esittää seksuaalisuutta. Mitä burleskiesiintjät itse ajattelevat lajinsa estetiikasta? Entä kuinka lähellä median luomat mielikuvat burleskista ovat sitä kuvastoa, mitä esiintyjät itse haluavat lajinsa pariin tuottaa?

Harva väri on niin sukupuolittunut kuin vaaleanpunainen. Englannin kielen “pink” kattaa laajan väriskaalan hennosta vaaleanpunaisesta pinkkiin. Vaaleanpunainen yhdistetään tyttöihin, feminiinisyyteen, viattomuuteen ja herkkyyteen. Värin sukupuolisidonnaisuus on kuitenkin suhteellisen uusi ilmiö.

Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta aloitti tänä syksynä ensimmäistä kertaa historiansa aikana islamilaisen teologian opetuksen. Uuteen lehtorin virkaan astui pitkän tutkijan uran tehnyt uskontoantropologi Mulki Al-Sharmani. Tässä haastattelussa hän kertoo monivaiheisen uratarinansa.

Kuukautissuojien ja tamponien verotus ovat puhuttaneet mediassa. Minttu Mikkonen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan kuukautissuojien arvonlisäveron laskemisesta ja totesi, että olisi aika puhua kuukautistasa-arvosta. Kuinka paljon tilaa tasa-arvon mallissamme on biologiselle ja sosiaaliselle erilaisuudelle?