Indonesiassa tupakan mainostusta ei rajoiteta käytännössä lainkaan. Kaksi kolmesta miehestä tupakoi, ja savuttelu on osa kansallista identiteettiä, maskuliinisuutta, perinteitä ja moderniutta. Neilikalla maustettua kretek-tupakkaa on jopa ehdotettu nostettavaksi perinteisen lääketieteen rinnalle maan kulttuuriperinnöksi.
Tupakointia ei Indonesiassa yhdistetä riippuvuuteen. Savukkeiden koetaan auttavan tunteiden hallinnassa ja lisäävän tahdonvoimaa: arvostettuja ominaisuuksia molemmat. Koska stressin ja raskasmielisyyden nähdään altistavan sairauksille, tupakalla koetaan olevan terveysvaikutuksia tunteiden tasapainottajana ja itsekontrollin lisääjänä.
Tupakointi on kiinteä osa kaikkia sosiaalisia tilaisuuksia. Savukkeiden tarjoaminen on jatkuvaa, ja niistä kieltäytyminen rikkoo sosiaalista koodia: tupakoimaton nuori mies voi saada jopa satikutia perheen perinteiden katkaisusta. Köyhimmissä perheissä isien tupakointi vie paikoin niin suuren osan perheen toimeentulosta, että sillä on suora yhteys lasten aliravitsemukseen.
Vaikka laki kieltää tupakan myynnin alaikäisille, seurauksia sillä ei ole. Myös mainontaa suunnataan nuorille. Tupakkayhtiöt sementoivat asemansa yhteiskunnallisesti keskeisinä vaikuttajina sosiaalisen vastuun ohjelmilla. Ne tukevat köyhiä kouluja, kouluttavat opettajia, jakavat stipendejä ja sponsoroivat näyttävästi urheilutapahtumia ja musiikkifestivaaleja. Yhtiöt myös palkitsevat pienyrittäjiä onnistuneesta tupakkamainonnasta. Muslimienemmistöisessä maassa nokkelalla mainonnalla on voinut voittaa mm. matkan Mekkaan.
Miljoonat indonesialaiset saavat elinkeinonsa tupakkateollisuudesta, ja sekä tuotantoa että myyntiä on tarkoitus kasvattaa. Vapaasti toimivat kansalliset ja kansainväliset tupakkayhtiöt toimivat aktiivisesti kansallisidentiteetin rakentajina ja kulttuurisesti tärkeiden arvojen tukijoina. Niiden poliittinen, taloudellinen ja kulttuurinen valta ulottuu tulevien sukupolvien terveyteen. 13-15 -vuotiaista pojista jopa 41 % tupakoi.
Lukemista
- Paul Christopher Webster, 2013. Indonesia: The tobacco industry’s “Disneyland”
- Mimi Nichter et al. 2009. Reading culture from tobacco advertisements in Indonesia.
Mainosvideoita
- Gudang Garam GG Mild -mainosvideo, 2017
- Sampoerna A Mild -mainosvideo, 2017
- Djarum LA Bold -mainosvideo, 2018
Mielenkiintoista, että videot oli tosi brändilähtöisiä, eivätkä sisällä lainkaan tupakointia itsessään.
Eikö vain! Itselleni tuli niistä mieleen ehkä MTV:n Coca-cola -mainokset, tai jotain siihen suuntaan. Sekin kertonee tupakan ja tupakkayhtiöiden asemasta, että aktuaalista tuotetta ei ole tarpeen tuoda mainonnassa näkyviin laisinkaan.