Siirry suoraan sisältöön

Rodullistetut ja valkoisuuden normaalius

Viime aikoina valtamediassa on nähty yhä enemmän sanaa “rodullistettu”. HS uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan poliisikoulutukseen tulisi sisällyttää mm. keskusteluja siitä, miten kohdata rodullistettuja vähemmistöjä. Mutta mitä “rodullistettu” tarkoittaa?

Rodullistaminen viittaa kansakunnan sisäisiin ja ulkoisiin valtasuhteisiin. Se viittaa prosesseihin, joiden kautta ihmisen ominaisuuksia aletaan pitää luonnollisina tai muuttumattomina. Eräs ensimmäisistä näiden prosessien tutkijoista oli psykiatri Frantz Fanon. Ranskan siirtomaahallinnon kritiikkona hän puhui “kolonisoidusta mielestä”: Siitä, kuinka sekä kolonialisti että kolonisoitu ovat sisäistäneet valkoisuuden vallitsevana normina, jota vasten muut mitataan.

Valkoisuuden normia pohjoismaissa kriittisesti tutkinut Suvi Keskinen on havainnoinut nykyisen ajatuksen suomalaisuudesta kytkeytyvän eurooppalaisuuteen ja valkoiseen länsimaalaisuuteen, joille ominaisina pidetään hyvinvointia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tällä mallilla pyritään oikeuttamaan ajatus homogeenisesta kansasta, joka on esitetty neutraalina toimijana kolonialismin historiassa. Samalla suomalaisuus “valkoisuutena” verhoaa itseensä sisäistetyt kolonialismin rotuopit. Tämä näkyy siinä, että niin poliittisessa retoriikassa, mediassa, työpaikoissa, koulussa kuin kotonakin “valkoisuus” on usein suomalaisuutta määrittävä tekijä. Suomalaisuudesta rajataan usein ulos vähemmistöt, kuten saamelaiset ja romanit. Marjaana Varmavuori kirjoitti HS:ssa suomalaisuuden rajoja vartioitavan niin tiukasti, että monesti edes Suomessa syntyneitä maahanmuuttajan lapsia ei mielletä suomalaisiksi.

Valkoisuuden normaalius näkyy siinä, että nähdessämme “valkoisesta” ihonväristä poikkeavan henkilön, oletamme usein ettei hän ole suomalainen. Itse kuulun tähän poikkeavaan ryhmään, jolle valkoisuuden normi ei jokaisessa tilanteessa päde. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että keskustelu kanssani avataan usein englanniksi, vaikka olen syntynyt ja kasvanut Suomessa. Ennen olen jopa vastannut englanniksi, jottei henkilö nolostuisi: useinhan ihminen haluaa vain olla kohtelias. Hän on kuitenkin eleellään osoittanut tulkitsevansa keskivertoa tummemman ulkonäköni osoitukseksi ei-suomalaisuudesta.

Rodullistaminen tarkoittaa juuri näitä päivittäisiä tekoja, jotka muistuttavat valkoisuuden normaaliudesta. Siihen nähden sanan “rodullistettu” yleistyminen on sekä mielenkiintoista että ongelmallista. Ilmaisua käyttäessämme saatamme olettaa, että kyseenalaistamme sillä valkoisuuden normia. Mutta pitääkö tämä paikkansa? Ketä ja mitä varten sitä käytämme? Kuten Keskinen ja historioitsija Rikke Andreassen kirjoittavat, jos “rodullistettu” rajataan tarkoittamaan “ei-valkoisia”, se voi tehdä valkoisuuden yhäkin näkymättömäksi.  

Rodullistamista olisikin mielekkäämpää ajatella tekemisenä. Globalisaatiota ja siirtolaisuutta tutkinut sosiologi Saskia Sassen painottaa kansalaisuuden olleen alati muuttuva käsite, jonka muokkaamiseen kansalaiset ja ei-kansalaiset osallistuvat. Voimme miettiä, kuinka rodullistaminen tapahtuu päivittäin: kuinka kenties itsekin rodullistamme toisia. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei meidän tarvitse odottaa jonkun instituution muokkaavan kuvaa kansalaisuudesta. Voimme itse muodostaa toisenlaisen kuvan suomalaisuudesta kyseenalaistamalla oletuksia, joita meille tarjotaan.

Lukemista

  1. Fanon, Frantz 1952  Black Skin, White Masks
  2. Keskinen, Suvi, Näre, Lena & Tuori, Salla 2015 Valkoisuusnormi, rodullistamisen kritiikki ja sukupuoli. Sukupuolentutkimus-Genusforskning 28 (4): 2-5 (teemanumero).  
  3. Keskinen, Suvi  & Rikke Andreassen 2017 “Developing theoretical perspectives on racialisation and migration”. Nordic Journal of Migration Research  7 (2): 64-69
  4. Sassen, Saskia 2006 Territory, Authority, Rights: From Medieval to Global Assemblages Princeton, Oxford: Princeton University Press
  5. Vuolajärvi, Niina 2010 Kansakunnan kunniattomat tyttäret? Ylirajaisissa parisuhteissa olevien valkoisten suomalaisnaisten kokemuksia ennakkoluuloista ja rasismista. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Julkaisematon Pro gradu –tutkielma
  6. http://allegralaboratory.net/the-biological-fallacy-of-race/
Jaa tämä artikkeli:
nv-author-image

Jasmin Immonen

Jasmin Immonen on Goldsmithin yliopistolta väitellyt sosiaaliantropologian tohtori. Hänen väitöksensä käsitteli koulunkäyntiä ja maapolitiikkaa, ja niihin liittyviä ajatuksia kansalaisuudesta Perussa.Katso kirjoittajan artikkelit

1 kommentti artikkeliin “Rodullistetut ja valkoisuuden normaalius”

  1. Se on todella ikävää, miten Suomessa ulkonäöltään valtaväestöstä poikkeaviin suhtaudutaan paljon helpommin eri tavalla. Itse en todellakaan ymmärrä, miksi kukaan rupeaisi puhumaan toiselle englantia ennen kuin tämä on sanonut sanaakaan. Mutta eikö käsitys valkoisuudesta normina jo itsessään ole hyvin valkoinen näkökulma asioihin? Samanlaista valtaväestön tekemää jaottelua on aina tehty ympäri maailmaa. Jos kuulut jossain maassa ulkonäön puolesta enemmistöön, se antaa aina tiettyjä etuja. Ihonsävyltään valkoinen eurooppalainen kokee ihan samanlaista kieroon katsomista valtaväestöltä, jos hän asuu maassa jossa kuuluu vähemmistöön. Suomalainen voi kokea sitä vain muuttaessaan toiseen Euroopan maahan. Ei tämä toki tee Suomessa tapahtuvasta toiseuttamisesta yhtään sen hyväksytympää. Mutta siinäkin on omat ongelmansa, jos asia käsitetään vain valkoisten ongelmaksi kun heidät nähdään jonakin loukkaamattomana, yhtenäisenä ryhmänä. Myös valkoisten nostaminen jalustalle länsimaisten suurvaltojen historian perusteella peittää alleen sen, että imperialismia ovat ihan viime vuosisadalle asti harjoittaneet muutkin kuin länsimaat, minkä monet eurooppalaiset, kuten Espanja ja Balkanin alueen valtiot, ovat saaneet kokea.

    Miten ´rodullinen´ edes määritellään? Yhdysvalloissa ei edes italialaisia tai irlantilaisia pidetty ennen valkoisina. Eikä siitäkään ole pitkä aika, kun suomalaisia ei laskettu valkoisiksi, länsimaalaisiksi tai edes eurooppalaisiksi. Suomi on pieni valtio, joka ollut osa eri imperiumeja, emmekä todellakaan kuulu maailman kulttuurien valtavirtaan, joten voisiko suomalaisiakin yhtä hyvin sanoa rodullistetuiksi? Siksi itse suhtaudun varauksella epämääräisiin sanoihin, jotka jaottelevat ihmisiä ihonsävyn perusteella eri ryhmiin, mikä voi myös toiseuttaa ihmisiä. Jako sekundääristen ominaisuuksien perusteella ‘värillisiksi’, ‘rodullistetuiksi’ tai ‘valkoisiksi’ näyttäytyy myös kovin yhdysvaltalaisena. Ylipäätään rasismikeskustelun käsitteiden omiminen englannin kielestä ei ole käytännöllistä, sillä Suomen historia ja yhteiskunta on erilainen kuin rotuerottelusta kärsineellä Yhdysvalloilla.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *