Eräs intialainen ele on erityisen hämmentävä. Intialainen keskustelukumppani saattaa heiluttaa päätään puolelta toiselle, joko pehmeästi tai pontevammin. Kyseessä ei ole nyökkäys, vaan tasainen ja jatkuva liike, kuin vaakatasossa oleva kahdeksikko. Elettä on mahdoton olla huomaamatta Intiassa ollessa, ja se hämmentää sekä matkailijoita että intialaisten kanssa työskenteleviä.
Eleen merkitystä on vaikea ymmärtää juuri kyseisen keskustelun kontekstin ulkopuolella. Yleensä se viestii samanmielisyyttä sekä ystävällisyyttä ja kunnioitusta.
Intian niemimaan kulttuureihin kuuluu kuuliaisuus ja kohteliaisuus, varsinkin vieraita ja vanhempia ihmisiä kohtaan. Hierarkioita kunnioitetaan, ja ylempiarvoisina pidetyille henkilöille ei mielellään ilmaista erimielisyyttä. Sosiaaliset suhteet ovat hyvin muodollisia, mikä johtaa siihen, että ihmiset joutuvat usein tilanteisiin joissa on mahdotonta sanoa ”ei”. Tällaisia tilanteita ilmenee helposti esimerkiksi pomon, perheen vanhempien tai yhteisön johtajien kanssa.
Koska eriävää mielipidettä on lähes mahdotonta ilmaista suoraan, nyökyttelijä saa lisää aikaa olemalla tarkoituksellisen epämääräinen. Päännyökytys on täydellinen kompromissi, joka sallii keskustelukumppanin tulkita eleen miten haluaa, tehden samalla mahdolliseksi, ettei nyökyttelijä myönny suoraan. Kohteliaassa kekustelutilanteessa päännyökytyksellä voi ostaa aikaa ja välttyä ikävältä kieltäytymiseltä.
Teoriassa ele vaikuttaa sosiaalisesti kätevältä, mutta käytännössä se johtaa usein suureen hämmennykseen ja turhautumiseen. Tämä koskee erityisesti kulttuurienvälistä toimintaa, kuten vierasmaalaisten pomojen ja intialaisten työntekijöiden kanssakäymistä, tai turistin ja katumyyjän välistä kaupankäyntiä. Usein myös intialaiset itse hämmentyvät tällaisessa päännyökytystilanteessa, vaikka itse käyttäisivät elettä muissa yhteyksissä.
Kommentit