Immenkalvo tehdään klinikalla

Naisen tulee olla neitsyt avioi­tues­saan, aja­tel­laan monin paikoin ympäri maailmaa. Naisen neitsyys liitetään usein miehen kunniaan, ja siitä luopunut nainen voidaan nähdä arvot­to­ma­na kunnian lokaajana. Neitsyyden voi saada myös kli­ni­kal­ta.

Seksin aikaisen veren­vuo­don aja­tel­laan kertovan immen­kal­von repeä­mi­ses­tä ja olevan todiste naisen ensim­mäi­ses­tä yhdyn­näs­tä. Käsitys on vir­heel­li­nen. Immenkalvo voi hajota myös muista syistä. Se ei aina vuoda verta, eikä se kaikilla ole sellaista ollenkaan. Neitsyyttä ei voi todentaa sen avulla.

Neitsyys on kuitenkin vakava asia, ja immen­kal­von repeä­mi­sen lavas­tuk­seen tunnetaan monia keinoja. Sängyn tah­raa­mi­nen verellä, hääyön ajoit­ta­mi­nen kuu­kau­tis­ten alkuun, veren­vuo­toa aiheut­ta­vat lääkkeet, eläimen veren aset­ta­mi­nen emät­ti­meen… Näiden vanhojen temppujen oheen on syntynyt plas­tiik­ka­ki­rur­gi­nen toi­men­pi­de nimeltä hyme­noplas­tia. Siinä immen­kal­vo korjataan tai raken­ne­taan. Sen yhteyteen voidaan lisäksi asentaa veren kaltaista ainetta sisältävä kapseli, joka hajoaa kalvon revetessä.

Hymenoplastia on varsin suosittua esi­mer­kik­si Iranissa. Neitsyyttä pidetään siellä niin tärkeänä, että sulhasen perhe voi vaatia kir­jal­lis­ta neit­syys­to­dis­tus­ta. Todistuksen saa immen­kal­von ole­mas­sao­lon var­mis­ta­val­ta lää­kä­ril­tä.

Seksuaalinen itse­mää­rää­mi­soi­keus kiin­nos­taa varsinkin nuoremman polven naisia, joilla on yhä useammin sek­sie­lä­mää myös ennen avio­liit­toa. Hymenoplastiaa hakevat monesti naiset, joilla on ollut suhteita ennen puo­li­soeh­dok­kaan tapaa­mis­ta. Leikkaus on tarpeen myös pari­suh­teen kariu­tues­sa ennen avio­liit­toa, parin jo aloi­tet­tua yhteisen sek­sie­lä­män.

Hymenoplastian yleis­ty­mi­nen saattaa muokata neit­syy­del­le annettua arvoa. Jotkut lääkärit tekevät leik­kauk­sia ilmai­sek­si, sillä he pitävät neit­syy­den vaa­ti­mus­ta koh­tuut­to­ma­na. Suurajatollah Rouhani on julis­ta­nut hyme­noplas­tian olevan Iranin isla­mi­lai­sen lain mukaista, eikä oikean ja teetetyn immen­kal­von välillä hänen mukaansa ole eroa.

Immenkalvon kor­jaus­leik­kauk­sia tehdään myös Suomessa.

  1. Azal Ahmadi, 2015. Recreating Virginity in Iran: Hymenoplasty as a Form of Resistance
  2. The Guardian: Recreating virginity in Iran.

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Kommentit

  • Vkvi 19.11.2018 klo 01:54

    Miksi kuvi­tuk­sek­si on taas valittu vähissä pukeissa esiintyvä, vinossa kie­mur­te­le­va ali­pai­noi­nen nainen? Luulin että suurin osa antro­blogin luki­jois­ta oli naisia, miksi ette suuntaa kuvitusta koh­de­ryh­mäl­len­ne?

    Vastaa
    • Ninnu Koskenalho 19.11.2018 klo 12:33

      Hei! Kiitos palaut­tees­ta. Kyllä me pyrimme aktii­vi­ses­ti siihen että kuvi­tuk­sem­me (ja muu sisäl­töm­me) ottaisi mah­dol­li­sim­man hyvin huomioon sekä tavan­omai­set että puuttuvat tavat esittää ihmisiä ja ihmis­ryh­miä. Käytännössä kuitenkin on niin, että toi­mi­tus­työm­me tapahtuu vapaa­eh­tois­poh­jal­ta, välillä kovassa kiiressä ja paineessa, teki­jöi­den päi­vä­töi­den, opis­ke­lu­jen ja muun elämän sivussa, eivätkä resurssit ja aika aina riitä esi­mer­kik­si hyvän inklusii­vi­sen kuvi­tuk­sen luomiseen. Ilmaiseksi saa­ta­vil­la oleva kuvasto kun on mitä on, toisinaan joudutaan menemään sillä mitä nopeasti ehditään tekemään — ikävä kyllä. Toivomme kovasti, että saamme toi­min­nal­lem­me jatkossa raken­net­tua myös sellaista talou­del­lis­ta pohjaa, joka mah­dol­lis­tai­si esi­mer­kik­si mak­sul­lis­ten kuva­pank­kien käytön tai työajasta mak­sa­mi­sen.

      Vastaa

Lue myös nämä:

Voiko tarinaa ymmärtää tuntematta sosiaalista kontekstia, jossa se on syntynyt? Tuntemamme versio Punahilkasta pohjautuu Grimmin veljesten 1800-luvun alussa laatimaan satukokoelmaan. Tarinasta tunnetaan kuitenkin versioita jo esimerkiksi 1500-luvun Ranskasta.

Autoimmuunisairaus punahukasta kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystäväänsä Francia Raisaa julkisuudessa vuolaasti tältä lahjaksi saamastaan munuaisesta. Pari vuotta myöhemmin juorusivustot raportoivat ystävysten välirikosta. Miksi tämä on antropologisesti kiinnostavaa?

Kauniit hampaat ovat kauniin hymyn avain, ja hampaiden ehostus on usein osa kauneudenhoitoa. Suoristamisen ja valkaisun ohella maailmalla suositaan esimerkiksi hampaiden mustaamista ja teräväksi viilaamista. Tavat viestivät kauneuden lisäksi sosiaalisesta asemasta ja yhteiskuntaluokasta.