Naimisissa koko kylän kanssa

Yksiavioisuus on ihmiselle tavan­omai­nen pariu­tu­mis­stra­te­gia, mutta monissa kult­tuu­reis­sa tunnetaan polygamia eli monia­vioi­suus. Polygamian muodoista polygynia eli moni­vai­moi­suus on ylei­sem­pää, mutta on myös eräitä kult­tuu­rei­ta, joiden parissa on tunnettu poly­andria eli jär­jes­te­ly, jossa naisella on useita mies­puo­li­sia avio­kump­pa­nei­ta.

Kongon seudulla elävän lele-kansan parissa tun­net­tiin vielä 1900-luvulla käytäntö, jossa nainen saattoi avioitua ritua­lis­ti­ses­ti koko kylän kanssa. Aluksi tällainen nainen, josta puhuttiin ‘kylän­vai­mo­na’ (eng. Wife of the Village) oli vapaa har­ras­ta­maan intiimejä suhteita kylän kaikkien miesten kanssa.

Nämä miehet antoivat hänelle lahjaksi mor­sius­ra­ha­na käy­tet­tä­viä teks­tii­le­jä. Kun naisen van­hem­mil­le annettava morsiamen hinta oli koossa, kylän­vai­mo siirtyi käy­tän­nös­sä neljän tai viiden nuoremman miehen yhtei­sek­si vaimoksi. Ritualistisesti naisen aja­tel­tiin olevan nai­mi­sis­sa koko kylän kanssa, mutta käy­tän­nös­sä hän oli erään­lai­nen väliai­kai­nen vaimo kylän nuorille miehille ennen kuin nämä löysivät omat avio­kump­pa­nin­sa.

Instituutiota on selitetty sillä, että lelejen parissa miesten tavan­omai­nen avioi­tu­mi­si­kä oli huo­mat­ta­vas­ti naisten avioi­tu­mi­si­kää korkeampi. Avioliitto vaati mieheltä ja tämän suvulta mer­kit­tä­viä talou­del­li­sia suo­rit­tei­ta morsiamen suvulle. Kylänvaimo tarjosi mah­dol­li­suu­den avio­elä­mään pie­nem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Naiselle se puo­les­taan tarjosi tietyn statuksen ja vaurautta.

Länsimaisesta näkö­kul­mas­ta jär­jes­te­ly tuntuu eksoot­ti­sel­ta. Lähetyssaarnaajat pitivät sitä jopa rin­nas­tei­se­na pros­ti­tuu­tioon. Myöhemmin Kongon hallitus pyrki lain­sää­dän­nön keinoin tekemään perin­tees­tä lopun, mutta ant­ro­po­lo­gi Lucy Mairin mukaan se oli jossain määrin voi­mis­saan ainakin vielä 1970-luvulla.

Länsimaisesta näkö­kul­mas­ta kylän yhteinen vaimo voi tuntua oudolta ins­ti­tuu­tiol­ta. Silti lele-kansan parissa tällaisen roolin omak­su­neen naisen asema oli varsin tavoi­tel­tu ja arvos­tet­tu eikä siihen liittynyt stigmaa. Kylänvaimon lapsien aja­tel­tiin olevan kylän kaikkien miesten lapsia ja heidän asemansa oli talou­del­li­ses­ti turvattu.

Lucy Mair: African Marriage and Social Change. 1984.

Mary Douglas: The Lele of the Kasai. 1963.

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki. Juusolle voi lähettää palautetta ja kommentteja sähköpostitse: palaute.koponen@gmail.com

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Trauma on psykiatrinen diagnoosi ja mielen häiriötila, joka on tullut laajalle yleisölle tutuksi suuronnettomuuksien ja terrori-iskujen jälkihoidon seurauksena. Ajan saatossa trauma terminä on laajentunut puhekieleen, jossa se on saanut uusia merkityksiä. Samalla käsitteen merkitys on hämärtynyt tavalla, joka kääntyy toisinaan itseään vastaan.