Naimisissa koko kylän kanssa

Yksiavioisuus on ihmiselle tavan­omai­nen pariu­tu­mis­stra­te­gia, mutta monissa kult­tuu­reis­sa tunnetaan polygamia eli monia­vioi­suus. Polygamian muodoista polygynia eli moni­vai­moi­suus on ylei­sem­pää, mutta on myös eräitä kult­tuu­rei­ta, joiden parissa on tunnettu poly­andria eli jär­jes­te­ly, jossa naisella on useita mies­puo­li­sia avio­kump­pa­nei­ta.

Kongon seudulla elävän lele-kansan parissa tun­net­tiin vielä 1900-luvulla käytäntö, jossa nainen saattoi avioitua ritua­lis­ti­ses­ti koko kylän kanssa. Aluksi tällainen nainen, josta puhuttiin ‘kylän­vai­mo­na’ (eng. Wife of the Village) oli vapaa har­ras­ta­maan intiimejä suhteita kylän kaikkien miesten kanssa.

Nämä miehet antoivat hänelle lahjaksi mor­sius­ra­ha­na käy­tet­tä­viä teks­tii­le­jä. Kun naisen van­hem­mil­le annettava morsiamen hinta oli koossa, kylän­vai­mo siirtyi käy­tän­nös­sä neljän tai viiden nuoremman miehen yhtei­sek­si vaimoksi. Ritualistisesti naisen aja­tel­tiin olevan nai­mi­sis­sa koko kylän kanssa, mutta käy­tän­nös­sä hän oli erään­lai­nen väliai­kai­nen vaimo kylän nuorille miehille ennen kuin nämä löysivät omat avio­kump­pa­nin­sa.

Instituutiota on selitetty sillä, että lelejen parissa miesten tavan­omai­nen avioi­tu­mi­si­kä oli huo­mat­ta­vas­ti naisten avioi­tu­mi­si­kää korkeampi. Avioliitto vaati mieheltä ja tämän suvulta mer­kit­tä­viä talou­del­li­sia suo­rit­tei­ta morsiamen suvulle. Kylänvaimo tarjosi mah­dol­li­suu­den avio­elä­mään pie­nem­mil­lä kus­tan­nuk­sil­la. Naiselle se puo­les­taan tarjosi tietyn statuksen ja vaurautta.

Länsimaisesta näkö­kul­mas­ta jär­jes­te­ly tuntuu eksoot­ti­sel­ta. Lähetyssaarnaajat pitivät sitä jopa rin­nas­tei­se­na pros­ti­tuu­tioon. Myöhemmin Kongon hallitus pyrki lain­sää­dän­nön keinoin tekemään perin­tees­tä lopun, mutta ant­ro­po­lo­gi Lucy Mairin mukaan se oli jossain määrin voi­mis­saan ainakin vielä 1970-luvulla.

Länsimaisesta näkö­kul­mas­ta kylän yhteinen vaimo voi tuntua oudolta ins­ti­tuu­tiol­ta. Silti lele-kansan parissa tällaisen roolin omak­su­neen naisen asema oli varsin tavoi­tel­tu ja arvos­tet­tu eikä siihen liittynyt stigmaa. Kylänvaimon lapsien aja­tel­tiin olevan kylän kaikkien miesten lapsia ja heidän asemansa oli talou­del­li­ses­ti turvattu.

Lucy Mair: African Marriage and Social Change. 1984.

Mary Douglas: The Lele of the Kasai. 1963.

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Pahimmat skenaariot koronaviruksen etenemisestä Indonesiassa eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Toukokuun lopulla päättyi muslimien paastokuukausi ramadan, mikä tavallisesti tarkoittaa hyvin vilkasta, juhlien ja tapaamisten sävyttämää aikaa. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen: sekä poliittiset että uskonnolliset johtajat pyytävät kansalaisia pysymään kotona.

Demokratian tilasta maailmassa puhutaan paljon. Aihe nousee tapetille erityisesti koronapandemian kaltaisten poikkeusolojen aikana. Suomessa monipuolueyhteistyötä ja demokratiaa arvostetaan ja sen oppeja viedään myös maailmalle. Mukana demokratiaa tukemassa on Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen, joka Työkentällä-haastattelussa kertoo urastaan järjestömaailmassa.

Hiphop-kulttuuri luotiin lähes 50 vuotta sitten New Yorkin ghetoissa, josta se yllättäen levisi kaikkialle maailmaan. Kaupallisesta menestyksestä huolimatta hiphopin ytimessä on säilynyt kyky yhdistää erilaisia ihmisiä ja penseys ansaitsemattomia etuoikeuksia kohtaan.

Globaalin pandemian edessä Chilen hallitus on julistanut nopeasti jyrkkeneviä rajoituksia liikkumiseen ja kokoontumisvapauteen. Koronaviruksen pelko on käytännössä keskeyttänyt lokakuussa 2019 alkaneet valtavat mielenosoitukset, jotka nostivat pinnalle kansalaisten valtavan eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden politiikan ammattilaisiin. Tämä artikkeli tarkastelee pandemian vaikutusta sosiaaliseen kriisiin julkisten tilojen hallinnan ja ulkomuodon kautta.