Pyongyangin maratoni

Pohjois-Korea on eräs maailman tiukimmin val­vo­tuis­ta val­tiois­ta. Myöskään turisti ei voi liikkua siellä vapaasti. Yksi tapa päästä kur­kis­ta­maan maan pää­kau­pun­kiin on osal­lis­tua vuo­tui­sel­le Pyongyangin mara­to­nil­le.

Mangyongdae Prize International Marathon on jär­jes­tet­ty vuodesta 1981 lähtien. Se on osa valtion perus­ta­jan, vuonna 1912 syntyneen Kim Il Sungin syn­ty­mä­päi­vän vuotuisia parin viikon juh­lal­li­suuk­sia. Poliittisten jän­nit­tei­den vuoksi ulko­maa­lais­ten osal­lis­tu­mi­nen kisaan on toisinaan ollut jäissä, mutta koko 2000-luvun maraton on ollut kan­sain­vä­li­ses­ti avoin ammat­ti­ta­son juok­si­joil­le. Harrastajille kisa aukesi 2010-luvulla, joten nyt Pohjois-Korean voi kokea juok­su­ken­gät jalassa. 

Avoimuus toteutuu kuitenkin Pohjois-Korean malliin. Turismi on valtion tiukassa kont­rol­lis­sa. Jos mara­to­nil­le mielii ottaa osaa “län­si­mais­ta” käsin, muo­dol­li­suu­det hoitaa viral­li­nen mat­kan­jär­jes­tä­jä Koryo Tours. Se on kahden Pekingissä elävän britin 1993 perustama mat­ka­toi­mis­to, joka nauttii Pohjois-Korean valtiolle kuuluvan Korea International Travel Companyn viral­li­ses­ta tun­nus­tuk­ses­ta, ja tuo maahan noin puolet län­si­mai­sis­ta turis­teis­ta. Koryo Tours on edistänyt Pohjois-Korean turismia muun muassa vuonna 2012 jul­kais­tul­la videopeli Pyongyang Racerilla. Siinä pelaaja polttaa kumia ral­li­au­ton ratissa samoilla kaduilla, joita mara­to­nil­la tallataan. 

Suurten urhei­lu­ta­pah­tu­mien ympärillä on usein paksu kerros poliit­ti­sia mer­ki­tyk­siä. Urheiluun yhdis­te­tään monia yleviä arvoja, ja kan­sain­vä­li­set kisat viestivät kansojen välisestä ystä­vyy­des­tä ja tasa-arvosta. Pohjois-Korean tapauk­ses­sa nämä teemat ovat erityisen kiin­nos­ta­via tar­kas­tel­ta­via. 

Seuraavan kerran Pyongyangin maraton juostaan 12. huh­ti­kuu­ta 2020. Juoksureitti ulottuu pää­kau­pun­gin katujen lisäksi joen vartta kaupungin ulko­puo­lel­le, ja lupaa olla aiempaa kat­ta­vam­pi kurkistus Pyongyangiin. Maraton alkaa ja päättyy Kim Il Sungin nimeä kan­ta­val­le sta­dio­nil­le, jossa 50 000 poh­jois­ko­rea­lai­sen luvataan olevan hur­raa­mas­sa juok­si­joi­ta. 

  1. Pyongyangin maratoni Koryo Groupin sivulla
  2. Olympic Channelin doku­ment­tie­lo­ku­va Running in North Korea kertoo vuoden 2019 kisasta.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Flintin kaupungissa, Michiganissa vuonna 2014 alkaneen vesikriisin seurauksena kymmenet tuhannet ihmiset sairastuivat lyijymyrkytykseen ja koko kaupungin luottamus viranomaisiin rapautui. Flintin kriisi on nykypäivän esimerkki siitä, mitä voi tapahtua kun valtio nostaa taloudelliset intressit ihmisten hyvinvoinnin edelle ja toimii demokraattisen päätöksenteon vastaisesti. Vaikka paikalliset onnistuivat omalla aktiivisuudellaan saamaan viranomaiset vastuuseen teoistaan, ei kriisi ole vielä ohi.

Unkarin äärioikeistolainen Fidesz-hallinto koki sunnuntaiyönä vakavimman kolauksen vuosikymmeneen. Opposition yhteinen ehdokas Gergely Karácsony voitti Budapestin pormestariuden. Yhteistyötä hallintoa vastaan tehneet oppositiopuolueet voittivat myös useissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Vaalitulos sähköistää Unkarin politiikkaa monin tavoin ja korostaa vastakkainasetteluja.

Valtioiden rajat ylittävä matkustus on usein riippuvaista siitä, minkä valtion passi kulkijalla on kourassa. Ilman passia ei yleensä saa matkustaa, mutta jotkut meistä eivät eivät tarvitse passia ollenkaan. Jumalallisella mandaatilla varustetut hallitsijat eivät välttämättä joudu noudattamaan maallisia sääntöjä.