Kapinallisen kansalaisuuden karavaanit

Kaikki syntyvät tasa-arvoisina, mikäli libe­raa­lin demo­kra­tian tarinaan on uskominen. Todellisuudessa näin ei ole, vaan kan­sa­lai­suus perustuu osan ihmisistä ulos­sul­ke­mi­seen. Voiko ihmisten liike olla kapina pois­sul­ke­vaa kan­sa­lai­suut­ta vastaan? 

Viime aikoina huomiota ovat saaneet Latinalaisesta Amerikasta tulevien siir­to­lais­ten “ihmis­ka­ra­vaa­nit”, siir­to­lais­las­ten erot­ta­mi­nen per­heis­tään USA:n rajalla ja epäin­hi­mil­li­sik­si kuvatut olot rajoille raken­ne­tuis­sa kes­kuk­sis­sa. Ihmiset Guatemalasta, Hondurasista, El Salvadorista ja muista Latinalaisen Amerikan maista kulkevat usein matkaa varten otettu vel­ka­taak­ka nis­kas­saan USA:han, jonka maabrändi lupailee “unelmista tulevan totta”. Lisäksi syntyy kara­vaa­ne­ja, joista ei kuule uutisissa: äidit kulkevat kara­vaa­neis­sa läpi usean maan etsien USA:han matkalla olevia, kadon­nei­ta lapsiaan. 

Kun media uutisoi kara­vaa­neis­ta ame­rik­ka­lais­ta demo­kra­ti­aa uhkaavana ihmis­jouk­ko­na, mutta jättää äitien kara­vaa­nit mai­nit­se­mat­ta, se määrittää surtavien ja ei-surtavien rajan. Surtavuuden mani­pu­loin­ti ei kerro, että USA-brändi hou­kut­te­lee siir­to­lai­sia libe­raa­lin kapi­ta­lis­min halvaksi työ­voi­mak­si. Antropologi Nicholas De Genovan mukaan USA:n tehtaissa lait­to­muut­ta katsotaan sormien läpi, sillä halpa ja laiton työvoima mah­dol­lis­taa siir­to­lais­ten hyväk­si­käy­tön sekä tuo­tan­to­ku­lu­jen pol­ke­mi­sen ja kulut­ta­jil­le tarjotun halvan hinnan, joka on yri­tyk­sil­le toi­vot­ta­vaa.

Karavaaneja mää­rit­tä­vät samat tekijät, jotka ovat näkyneet Latinalaisessa Amerikassa viime vuo­si­sa­dan aikana tapah­tu­neis­sa mas­sa­muu­tois­sa maalta kau­pun­kei­hin. Kansainvälisen valuut­ta­ra­has­ton IMF:n ja Maailmanpankin yllyt­tä­mät raken­teel­li­set muutokset lisäsivät hök­ke­li­ky­lien ilmes­ty­mis­tä suurten kau­pun­kien lähelle maan­val­tauk­sen kautta. Maanvaltaus tehdään orga­ni­soi­duis­sa ryhmissä asut­ta­mat­to­mal­le maalle. Valtaajat tekevät yhteis­työ­tä eri ins­ti­tuu­tioi­den kanssa taa­tak­seen sähkön ja veden saa­ta­vuu­den, ja valtaus on usein valtion kan­nus­ta­maa. Ilmiön maa­il­man­laa­jui­suus inspiroi kau­pun­ki­tut­ki­ja Mike Davisin nimeämään maa­pal­lom­me ‘slummien pla­nee­tak­si’. Sanat ‘hök­ke­li­ky­lä’ ja ‘slummi’ kuvaavat paikkaa, jossa on puut­teel­li­nen infra­struk­tuu­ri. Niihin liitetyt stig­ma­ti­soi­vat, usein kuvit­teel­li­set sosi­aa­li­set ongelmat saavat enemmän huomiota kuin kan­sa­lai­suu­den fik­tii­vi­nen ja joustava, kapi­ta­lis­mil­le perustuva olemus — kuten kara­vaa­nien­kin tapauk­ses­sa. 

Valtavirran puheessa ei vielä ole löydetty sopivaa kieltä kuvaamaan kapi­ta­lis­min luomaa lait­to­muu­den dyna­miik­kaa, joka vastoin tar­koi­tus­ta luo yhä enemmän lait­to­muut­ta. Tutkimukseni lähellä Perun pää­kau­pun­kia Limaa osoitti, että maat olivat vailla laillista omistajaa pelon vuoksi: että vain maa­mark­ki­noil­la tai­ta­vas­ti itselleen maata hankkivat henkilöt hyö­tyi­si­vät maan lail­lis­ta­mi­ses­ta. Tämä ei estänyt maan­val­taus­ta, sillä muut­to­liik­keen aiheut­ta­ma lii­keh­din­tä muovaa kan­sal­lis­ta tarinaa kaikille kuu­lu­vak­si vas­tus­taen pois­sul­ke­mis­ta. Brasilian Sao Paulossa maan­val­taus­ta tutkineen ant­ro­po­lo­gi James Holstonin mukaan maan­val­taa­mi­sel­la bra­si­lia­lai­set ovat pystyneet muut­ta­maan kapi­ta­lis­min luomaa eriar­vois­ta­vaa kan­sa­lai­suut­ta, tehden kan­sa­lai­suu­des­taan ‘kapi­nal­lis­ta’ ja tasa-arvoi­sem­paa. 

Karavaaneja ja hök­ke­li­ky­liä yhdistävä kapi­nal­li­suus kertoo kan­sa­lai­suu­den olevan alati muu­tok­ses­sa. Se vastustaa libe­raa­lin valtion tasa-arvon rajal­li­suut­ta.

  1. Davis, M. 2007. Planet of slums
  2. De Genova, N. 2005. Working the boun­da­ries: race, space and “ille­ga­li­ty” in Mexican Chicago 
  3. Gago, V. 2017. Neoliberalism from below: popular prag­ma­tics and baroque economies 
  4. Gatehouse, T. 2019. Voices of Latin America 
  5. Holston, J. 2008. Insurgent citizens­hip: dis­junc­tions of democracy and modernity in Brazil 
  6. Immonen, J. 2019 “Ephemeral Landscapes: cont­ras­ting mora­li­ties in a city of sand” Lounela, A., Berglund E. & T. Kallinen 2019 Dwelling in Political Landscapes: Contemporary Anthropological Perspectives 
  7. Toukolehto, S. 2019. Suremisen arvoinen Notre Dame

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Jasmin Immonen on Goldsmithin yliopistolta väitellyt sosiaaliantropologian tohtori. Hänen väitöksensä käsitteli koulunkäyntiä ja maapolitiikkaa, ja niihin liittyviä ajatuksia kansalaisuudesta Perussa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Miltä Linnan juhlat näyttävät antropologien silmin? Suomen kenties tärkein valtiollinen rituaali on kansakunnan yhteisen historian rakentaja, politiikan estradi ja kansallisten ideaalien näyteikkuna. Toteutimme itsenäisyyspäivänä 2018 Twitterissä Linnan juhlien antropologisen livekommentaarin, jonka havaintoja artikkeli summaa.

Lopettaako Libanonin "lokakuun vallankumous" sisällissodan, joka loppui 30 vuotta sitten? Lokakuussa 2019 kansa lähti Libanonissa kaduille vaatimaan loppua korruptiolle, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä uusia vaaleja. Ennen kaikkea vallankumoukselliset vaativat maan uskonkuntien väliselle vallanjaolle perustuvan järjestelmän kaatamista.