Onko munuainen liian arvokas lahja?

Autoimmuunisairaus SLE:stä kärsivä poptähti Selena Gomez kiitteli kesällä 2017 ystä­vään­sä Francia Raisaa jul­ki­suu­des­sa vuolaasti tältä lahjaksi saa­mas­taan munuai­ses­ta. Pari vuotta myöhemmin juo­rusi­vus­tot rapor­toi­vat ystä­vys­ten väli­ri­kos­ta. Miksi tämä on ant­ro­po­lo­gi­ses­ti kiin­nos­ta­vaa? 

Syyn väi­tet­tyyn väli­rik­koon kerrotaan olevan Gomezin elä­män­ta­vois­sa. Nuori tähti on munuais­siir­ron jälkeen jatkanut alkoholin käyttöä, juh­li­mis­ta ja epä­ter­veel­li­siä elämäntapoja.Juorujen mukaan Raisa on ollut tästä rai­vois­saan. Lahjoittiko hän ystävälle toisen munuai­sen­sa vain, jotta tämä voisi tuhota ter­vey­ten­sä vas­tuut­to­mal­la käy­tök­sel­lä? 

Olivat juorut totta tai eivät, ne tarjoavat näkö­kul­man kes­kei­seen ant­ro­po­lo­gi­seen teoriaan lahjan logii­kas­ta. Lahjateorian mukaan ei ole olemassa lahjaa ilman vas­ta­lah­jaa. Lahjat kietovat antajan ja vas­taa­not­ta­jan vas­ta­vuo­roi­suu­den ver­kos­toi­hin, eikä ole saman­te­ke­vää, kuka antaa millaisen lahjan ja kenelle. Lahja paitsi viestii arvos­tuk­ses­ta, asemasta ja hen­ki­lö­koh­tai­sis­ta tunteista, sälyttää vas­taa­not­ta­jal­le tietyn kokoisen vas­ta­vel­voit­teen.

Oma toimiva sisäelin on sen skaalan lahja, että samalla mitalla vas­taa­mi­nen on vaikeaa. Sopivan kokoisen vas­ta­lah­jan puut­tees­sa lahja sitookin vas­taa­not­ta­jan ennen kaikkea kii­tol­li­suu­den­vel­kaan, jonka osoit­ta­mi­sel­le on tilan­tees­ta ja ympä­ris­tös­tä riippuen omat, oikeat tapansa. Jos lah­joit­ta­ja odottaa vas­ta­lah­jak­si uhrauk­ses­taan lahjan avulla pelas­te­tun elämän kun­nioi­tuk­sen osoit­ta­mis­ta terveillä elä­män­ta­voil­la, saattaa odotusten vas­tai­ses­ti toi­mi­mi­nen rikkoa lahjan logiikan. Koska lahjoista muo­dos­tu­val­la ver­kos­tol­la raken­ne­taan ihmis­suh­tei­ta, voi vas­ta­vuo­roi­suu­den rik­koon­tues­sa välien kat­kai­se­mi­nen olla vain jo tapah­tu­neen asian ääneen lausu­mis­ta.

Tämä kaikki saattaa osaltaan antaa lisäsyyn sille, miksi elämän jat­ku­mi­seen lähei­ses­ti liit­ty­vien lahjojen — niin toimivien sisäe­lin­ten, veren­siir­to­jen kuin sukuso­lu­jen­kin — tapauk­ses­sa lah­joit­ta­ja ja vas­taa­not­ta­ja pidetään mieluusti toi­sil­leen nimet­tö­mi­nä. 

  1. Marcel Mauss, 1954. The Gift. The form and reason for exchange in archaic societies.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee Helsingin yliopistolla Crosslocations-tutkimushankkeen projektikoordinaattorina sekä tiedeviestinnän konsulttitehtävissä, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Suomalaista saunakulttuuria 80-90 -lukujen taitteessa tutkineen antropologi L.M. Edelswardin mukaan itsenäisyyttä ja itsehillintää korostavassa kulttuurissa ihminen tarvitsee saunaa voidakseen olla oma itsensä.