Rajalle ruostuva symboli

Yhdysvaltain entisen pre­si­den­tin Donald Trumpin vaa­li­kam­pan­jan yksi kärjistä oli “build that wall” ‑huutojen säes­tä­mä­nä uuden raja-aidan raken­ta­mi­nen Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle. Voitettuaan vaalit 2017 Trump julisti pro­fee­tal­li­ses­ti raken­nut­ta­van­sa ”suuren ja kauniin” aidan paremmin kuin kukaan ja, mikä parasta, naa­pu­ri­maa Meksikon maksavan koko homman.

Aidan tarkoitus oli ennen kaikkea estää rajan yli tapah­tu­vaa epä­vi­ral­lis­ta muut­to­lii­ket­tä. Nyt neljä vuotta myöhemmin muiden muassa Yle ja Helsingin Sanomat ovat uuti­soi­neet osien aidasta murtuneen ja kul­keu­tu­neen tulvien mukana Meksikon puolelle.

Alkutohinasta lähtien oli selvää, että raja-aita oli yksin­ker­tai­ses­ti huono idea. Yhdysvaltojenkin puolella raja­seu­dun asukkaat esi­mer­kik­si Teksasissa ja Arizonassa vas­tus­ti­vat hanketta, ja sen kiel­tei­siä vai­ku­tuk­sia pai­kal­li­siin eko­sys­tee­mei­hin ja uha­na­lai­siin lajeihin pelättiin laajalti. 

Pelot eko­lo­gi­ses­ta kata­stro­fis­ta ovat osoit­tau­tu­neet todeksi. Paikallisten arki on muuttunut han­ka­lam­mak­si molem­mil­la puolilla rajaa ja alku­pe­räis­kan­so­jen pyhiä paikkoja on häpäisty. Kokonaisuuden vii­meis­te­le­vä­nä sola­rium­rus­ke­tuk­se­na hank­keel­le on luon­nol­li­ses­ti se, että aita ei edes estä erityisen tehok­kaas­ti liikettä rajan yli. Eikä Meksikolta ole saatu raken­nus­töi­hin senttiäkään.

Pikainenkin katsaus muut­to­lii­ke­tut­ki­muk­seen olisi pal­jas­ta­nut asian Trumpin hal­lin­nol­le jo 2017. Aitoja voidaan kiertää, alittaa tai ylittää, ja niihin voidaan leikata reikiä.

Yhdysvalloilla ja Meksikolla on yhteistä rajaa yli 3100 kilo­met­riä ja tästä jo noin kol­mas­osal­la kulki Yhdysvaltojen rakentama aita. Muuttoliikkeitä Sonoran aavikolla tutkinut ant­ro­po­lo­gi Jason De León on kutsunut tätä rajaa inhi­mil­li­sen ja mate­ri­aa­li­sen toiminnan ”hybri­di­kol­lek­tii­vik­si”: kun matka on pitkä, aavikon läm­pö­ti­lat voivat nousta yli nel­jään­kym­me­neen asteeseen ja ympäristö on muutenkin karu, ei raja­vi­ran­omais­ten tarvitse vahtia kaik­kial­la. Luonto muodostaa oman rajansa. Monien pako­lais­ten ja siir­to­lais­ten koh­ta­lok­si jääkin joko kääntyä takaisin ennen kuin on liian myöhäistä, etsiä itse epä­toi­voi­ses­ti raja­var­tioi­ta saa­dak­seen apua tai kuolla aavikolle. Jo tätä taustaa vasten uusi aita oli tarpeeton. 

Lisäksi vain osa pape­rit­to­muu­des­ta johtuu epä­vi­ral­li­sis­ta rajan­yli­tyk­sis­tä. Yhdysvalloissa on arvioitu, että puolet aiheu­tui­si umpeu­tu­neis­ta viisumeista.

Antropologisesti tar­kas­tel­tu­na rajat ovat aina myös sym­bo­li­sia. Ne mer­kit­se­vät kuka jää ulko­puo­lel­le, mutta myös viestivät ketkä yhteisöön tai kan­sa­kun­taan kuuluvat. Kun aitahanke on kallis, tehoton ja jopa hai­tal­li­nen, on sen perim­mäi­nen tehtävä ollut lähinnä toimia poliit­ti­se­na per­for­mans­si­na. Vaikka pre­si­dent­ti Trump olisi ilmoi­tuk­sen­sa mukai­ses­ti se kaikista paras aidan­ra­ken­ta­ja, edes hän ei ole voinut luulla aidan onnis­tu­van siinä mitä sen luvattiin saavuttavan.

Toki aita on myös ruokkinut enti­ses­tään maassa muutenkin ilmenevää raakaa ulko­maa­lais­vas­tai­suut­ta, mutta ensi sijassa se on ollut sym­bo­li­nen voi­man­näyt­tö oppo­si­tiol­le ja mieliä rau­hoit­ta­vaa nuuh­kit­ta­vaa omille kan­nat­ta­jil­le. Laskun maksavat muut.

  1. David Cook-Martin: Why Trump’s Wall With Mexico Is So Popular, and Why It Won’t Work. The Conversation 25.1.2017.
  2. Eliza Barclay ja Sarah Frostenson: The Ecological Disaster That Is Trump’s Border Wall: a Visual Guide. Vox 5.2.2019.
  3. Jason De León: The Land of Open Graves: Living and Dying on the Migrant Trail. Oakland: University of California Press. 2015.

Kirjoittaja

Ville Laakkonen (YTM, MSc) sosiaaliantropologian väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee pakolaisten ja siirtolaisten katoamisia ja rajakuolemia Kreikan rajaseuduilla.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Tehokas tapa hidastaa uusien koronavarianttien syntyä olisi lisätä rokotuskattavuutta koko maailmassa. Asiantuntijat ovatkin jo vuoden ajan rummuttaneet koronarokotteiden patenttien vapauttamisen puolesta, jotta rokotteiden hinta laskisi ja tuotanto kasvaisi. Patenttien purku edellyttäisi Maailman kauppajärjestön (WTO) päätöstä, jonka Euroopan komissio on yhdellä äänellään pysäyttänyt. Suomi ja muut pienet EU-maat voisivat halutessaan kerätä voimansa ajaakseen patenttien purkua.

Nykyisessä ”maahanmuuttokriittisessä” keskustelussa pyritään irrottautumaan rasismin käsitteestä nostamalla keskusteluun uskonto- ja kulttuurieroja “rodun” sijaan. Poliittinen oikeisto on kehittänyt uusrasistisen retoriikan, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat koetaan uhkaksi niin sanotulle kansalliselle yhtenäisyydelle. Ilmiöstä voidaan käyttää nimitystä ‘kulttuurifundamentalismi’, ja sen keskeisenä elementtinä näyttäytyy ksenofobia eli vieraan pelko.