Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin vaalikampanjan yksi kärjistä oli ”build that wall” -huutojen säestämänä uuden raja-aidan rakentaminen Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle. Voitettuaan vaalit 2017 Trump julisti profeetallisesti rakennuttavansa ”suuren ja kauniin” aidan paremmin kuin kukaan ja, mikä parasta, naapurimaa Meksikon maksavan koko homman.
Aidan tarkoitus oli ennen kaikkea estää rajan yli tapahtuvaa epävirallista muuttoliikettä. Nyt neljä vuotta myöhemmin muiden muassa Yle ja Helsingin Sanomat ovat uutisoineet osien aidasta murtuneen ja kulkeutuneen tulvien mukana Meksikon puolelle.
Alkutohinasta lähtien oli selvää, että raja-aita oli yksinkertaisesti huono idea. Yhdysvaltojenkin puolella rajaseudun asukkaat esimerkiksi Teksasissa ja Arizonassa vastustivat hanketta, ja sen kielteisiä vaikutuksia paikallisiin ekosysteemeihin ja uhanalaisiin lajeihin pelättiin laajalti.
Pelot ekologisesta katastrofista ovat osoittautuneet todeksi. Paikallisten arki on muuttunut hankalammaksi molemmilla puolilla rajaa ja alkuperäiskansojen pyhiä paikkoja on häpäisty. Kokonaisuuden viimeistelevänä solariumrusketuksena hankkeelle on luonnollisesti se, että aita ei edes estä erityisen tehokkaasti liikettä rajan yli. Eikä Meksikolta ole saatu rakennustöihin senttiäkään.
Pikainenkin katsaus muuttoliiketutkimukseen olisi paljastanut asian Trumpin hallinnolle jo 2017. Aitoja voidaan kiertää, alittaa tai ylittää, ja niihin voidaan leikata reikiä.
Yhdysvalloilla ja Meksikolla on yhteistä rajaa yli 3100 kilometriä ja tästä jo noin kolmasosalla kulki Yhdysvaltojen rakentama aita. Muuttoliikkeitä Sonoran aavikolla tutkinut antropologi Jason De León on kutsunut tätä rajaa inhimillisen ja materiaalisen toiminnan ”hybridikollektiiviksi”: kun matka on pitkä, aavikon lämpötilat voivat nousta yli neljäänkymmeneen asteeseen ja ympäristö on muutenkin karu, ei rajaviranomaisten tarvitse vahtia kaikkialla. Luonto muodostaa oman rajansa. Monien pakolaisten ja siirtolaisten kohtaloksi jääkin joko kääntyä takaisin ennen kuin on liian myöhäistä, etsiä itse epätoivoisesti rajavartioita saadakseen apua tai kuolla aavikolle. Jo tätä taustaa vasten uusi aita oli tarpeeton.
Lisäksi vain osa paperittomuudesta johtuu epävirallisista rajanylityksistä. Yhdysvalloissa on arvioitu, että puolet aiheutuisi umpeutuneista viisumeista.
Antropologisesti tarkasteltuna rajat ovat aina myös symbolisia. Ne merkitsevät kuka jää ulkopuolelle, mutta myös viestivät ketkä yhteisöön tai kansakuntaan kuuluvat. Kun aitahanke on kallis, tehoton ja jopa haitallinen, on sen perimmäinen tehtävä ollut lähinnä toimia poliittisena performanssina. Vaikka presidentti Trump olisi ilmoituksensa mukaisesti se kaikista paras aidanrakentaja, edes hän ei ole voinut luulla aidan onnistuvan siinä mitä sen luvattiin saavuttavan.
Toki aita on myös ruokkinut entisestään maassa muutenkin ilmenevää raakaa ulkomaalaisvastaisuutta, mutta ensi sijassa se on ollut symbolinen voimannäyttö oppositiolle ja mieliä rauhoittavaa nuuhkittavaa omille kannattajille. Laskun maksavat muut.
Lukemista
- David Cook-Martin: Why Trump’s Wall With Mexico Is So Popular, and Why It Won’t Work. The Conversation 25.1.2017.
- Eliza Barclay ja Sarah Frostenson: The Ecological Disaster That Is Trump’s Border Wall: a Visual Guide. Vox 5.2.2019.
- Jason De León: The Land of Open Graves: Living and Dying on the Migrant Trail. Oakland: University of California Press. 2015.
Joo samaa mieltä tosin on aika kiehtova keissi koko jupakasta