Oman navan kaivelua vai välttämätön osa tutkimusta? Huomioita refleksiivisyydestä
Tutkijan aseman reflektointi ja tiedon paikantaminen ovat keinoja lisätä tutkimuksen tieteellistä luotettavuutta.
FT Eino Heikkilä on etnografiaan perehtynyt kulttuurintutkija, jonka kiinnostuksen kohteita ovat mm. kertomukset, kieli, tiedon sosiaalinen rakentuminen ja todellisuuskäsitykset.
Tutkijan aseman reflektointi ja tiedon paikantaminen ovat keinoja lisätä tutkimuksen tieteellistä luotettavuutta.
Autoetnografinen tutkimus haastaa tarkastelemaan kriittisesti kentän ja tietämisen kysymyksiä kulttuurintutkimuksessa. Koronapandemian seurauksena etnografista kenttätyötä tehdään entistä enemmän verkkoympäristössä, jolloin tutkimuskentän rajat piirtyvät eri tavalla kuin fyysisissä kohtaamisissa. Samalla posthumanistiset teoriat ovat siirtämässä ihmistä pois tutkimuksen keskiöstä.
Ortodoksijuutalaisissa yhteisöissä eruv on symbolinen raja. Sen sisäpuolella saa tehdä sapattina muuten kiellettyjä asioita, kuten kantaa tavaroita tai työntää lastenvaunuja. Laajentaessaan kodin piiriä julkiseen tilaan eruv tuo samalla esiin sapattisääntöjen noudattamista koskevat neuvottelut, mikä on kiinnostavana sivujuonteena Netflixin tuoreessa Unorthodox-sarjassa.
Etnografia on paitsi kenttätyötä, myös tieteellistä kirjoittamista ja vahvasti tekijänsä näköistä tarinankerrontaa. Etnografista tutkimustekstiä voi lukea kuten kertomusta, ja siten saada uutta näkökulmaa siihen, miten etnografista tietoa tuotetaan.