Post by Juuso Koponen

Vuonna 1818 syntynyt filosofi Karl Marx muistetaan parhaiten nykyaikaisen kommunismin perustajana. Hän oli myös tutkija ja teoreetikko, jonka ajatukset ovat vaikuttaneet hyvin monella oppialalla talous- ja sosiaalihistoriasta valtio-oppiin ja kirjallisuudentutkimukseen. Vaikutusvaltaisen Scientific American -lehden mukaan Marx on kaikkien aikojen merkittävin tutkija. Myös sosiaali- ja kulttuuriantropologiaan Marxin ajatukset ovat vaikuttaneet merkittävästi.

Kun aktiivimallia vastustanut kansalaisaloite keräsi nopeassa ajassa yli 100 000 kannattajaa, heräsi Suomessa jonkinlaista keskustelua siitä, onko kansalaisaloitteiden kannatusraja jopa liian matala. Poliittiset päättäjät kokivat ongelmalliseksi, että kansalaiset voivat kotisohviltaan käsin kyseenalaistaa tehtyjä päätöksiä ja kipeitä leikkauksia. Edustuksellista demokratiaa oikeutetaan kansan tahdolla. Tämän retoriikan taustalta paljastuu kuitenkin elitistisempi ajattelutapa, jossa kansaa ei haluta häiritsemään päätöksentekoa – ei ainakaan tärkeissä taloutta koskevissa kysymyksissä.

Yle uutisoi jokin aika sitten verkkokauppojen hyödyntämistä algoritmeista, jotka kykenevät ennakoimaan yksittäisten kuluttajien ostopäätöksiä. Algoritmien avulla mainontaa voidaan kohdentaa entisestään. Samaan aikaan ihmisten kulutuskäyttäytymisestä kerätään valtavan paljon dataa esimerkiksi erilaisten kanta-asiakaskorttien avulla. Myös esimerkiksi Google myy käyttäjätietoja muille yrityksille. Vaikka firmat toisinaan liikevoiton toivossa myyvät tietoja valtioille, useimmiten tiedonkeruun tavoitteena on toisinajattelijoiden vainoamisen sijasta näiden ideologian tuotteistaminen.

Suomalainen kulttuuri on vanhastaan melko työkeskeinen. Tämä työetiikka on perua entisajan agraarisesta maailmasta, jossa kova työ nähtiin ihmisen osana ja moraalisesti arvokkaana. Taustalta löytyy Raamatun kertomus syntiinlankeemuksesta. Aatami ja Eeva söivät Hyvän ja pahan tiedon puusta vastoin Jumalan tahtoa. Rangaistukseksi Jumala karkotti heidät paratiisista. Jos kertomusta tulkitsee metaforisesti antropologisen ja historiallisen tutkimustiedon valossa, on helppo päätyä tulkintaan jonka mukaan se symboloi maanviljelyn omaksumista ja keräilytaloudesta erkaantumista. Tuolloin ihmisten työmäärä lisääntyi, ja elämä muuttui perustavalla tavalla. Ihmisyhteisöt muuttuivat aiempaa eriarvoisemmiksi ja ryhmien välinen sodankäynti raaistui.