Kulttuurishokki-sarja esittelee joka sunnuntai-ilta uusia näkökulmia tuttuihin tapoihin ja muiden kulttuurien elämänmenoon. Alunperin erityisesti somekanaviimme suunniteltu sarja vie lukijat matkalle ympäri maailmaa ja ihmiskunnan historiaa. Millaisia tapoja, käytäntöjä, uskomuksia ja järjestelmiä muualla maailmassa on kehitetty? Entä millaisia selityksiä omien kulttuuristen tapojemme takaa löytyy?
Kulttuurishokilla viitataan shokkiin, jonka ihminen kokee vieraassa kulttuurisessa ympäristössä. Kulttuurisen sopeutumisen prosessiin kuuluu useita vaiheita. Suomalaissyntyinen antropologi Kalervo Oberg tutki näitä jo 1950-luvulla. Oberg nimesi kulttuurishokin eri vaiheet kuherruskuukausivaiheeksi, kriisivaiheeksi, toipumisvaiheeksi ja sopeutumisvaiheeksi. Viides vaihe on käänteinen shokki, joka koetaan palatessa alkuperämaahan.
AntroBlogin Kulttuurishokeissa ei ainoastaan kurkistella tapohin eri puolilla maailmaa, vaan käännetään katse myös Suomen sisältä löytyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Varaudu yllättymään, ihmettelemään ja oivaltamaan! Kulttuurishokkeja julkaistaan myös videoiden muodossa.
Keväästä 2016 saakka ilmestynyttä sarjaa kirjoittavat Ninnu Koskenalho ja Emmi Huhtaniemi.
Riippumatto on peräisin Etelä-Amerikan trooppisilta alueilta, joilla sitä on käytetty ainakin tuhat vuotta. Guna-kansan parissa riippumatoissa nukutaan, istutaan, loikoillaan, tuumaillaan, jutellaan ja puuhastellaan – sekä synnytään ja kuollaan.
Mökkeilyssä ei vaikuta olevan kyse mukavasta lomailusta. Ihmiset suuntaavat keskelle ei mitään paikkoihin, joissa on paljon hyttysiä ja ulkohuussi, mutta ei juoksevaa vettä eikä aina sähköäkään. Vaikka tuottavuutta ihannoidaan, kaupungit tyhjenevät mökkikauden huipun aikaan. Elämän perusasiat ovat vaivalloisempia mökillä: jopa lämmitys ja ruoanlaitto vaativat ruumiillista työtä.
Vanhan eurooppalaisen perinteen mukaan mehiläiset tuli pitää ajan tasalla tärkeistä
uutisista kuten hautajaisista. Mikäli mehiläisiä ei asetettu ”surutilaan”, siitä saattoi seurata mehiläisten lähtö pesästä, hunajantuotannon loppuminen tai jopa mehiläisten kuolema.
Kauneusihanteisiin yltäminen vaatii uhrauksia. Vaikea saavutettavuus on osa ihanteen luonnetta, kuten lootusjalat Kiinassa osoittavat.
Tofu on tullut tunnetuksi länsimaissa kasvissyöjien ja vegaanien proteiininlähteenä. Soijamaidosta tehdyn juustomaisen aineen juuret ovat kuitenkin paljon kasvissyönnin historiaa syvemmällä. Kiinassa tofu liittyy myös legendoihin, runoihin ja vertauskuviin.
Lahjatalouksissa vaihto on osa velvollisuuksien ja luottamuksen kudelmaa. Rahatalous hajottaa tämän logiikan.