Kulttuurishokki-sarja esittelee joka sunnuntai-ilta uusia näkökulmia tuttuihin tapoihin ja muiden kulttuurien elämänmenoon. Alunperin erityisesti somekanaviimme suunniteltu sarja vie lukijat matkalle ympäri maailmaa ja ihmiskunnan historiaa. Millaisia tapoja, käytäntöjä, uskomuksia ja järjestelmiä muualla maailmassa on kehitetty? Entä millaisia selityksiä omien kulttuuristen tapojemme takaa löytyy?
Kulttuurishokilla viitataan shokkiin, jonka ihminen kokee vieraassa kulttuurisessa ympäristössä. Kulttuurisen sopeutumisen prosessiin kuuluu useita vaiheita. Suomalaissyntyinen antropologi Kalervo Oberg tutki näitä jo 1950-luvulla. Oberg nimesi kulttuurishokin eri vaiheet kuherruskuukausivaiheeksi, kriisivaiheeksi, toipumisvaiheeksi ja sopeutumisvaiheeksi. Viides vaihe on käänteinen shokki, joka koetaan palatessa alkuperämaahan.
AntroBlogin Kulttuurishokeissa ei ainoastaan kurkistella tapohin eri puolilla maailmaa, vaan käännetään katse myös Suomen sisältä löytyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Varaudu yllättymään, ihmettelemään ja oivaltamaan! Kulttuurishokkeja julkaistaan myös videoiden muodossa.
Keväästä 2016 saakka ilmestynyttä sarjaa kirjoittavat Ninnu Koskenalho ja Emmi Huhtaniemi.
Zombit ovat epäkuolleita, ihmislihaa syöviä käveleviä ruumiita. Ne ovat kulkeneet pitkän matkan transatlanttisen orjakaupan ajoista populaarikulttuurin suosikeiksi. Matkalla ne ovat muuttuneet tahdottomista orjista yli-inhimillisiksi hirviöiksi.
Korean niemimaan eteläkärjen edustalla sijaitsee karu Jejun saari, joka on kuuluisa “merinaisten” kulttuurista: haenyeot sukeltavat yli 10 metrin syvyyteen jopa kahdeksi minuutiksi ilman happilaitteita ja palaavat pintaan saaliin kanssa. Katoavan perinteen harjoittajista suurin osa on nykyään 60-90 -vuotiaita.
Ympäristökriisin syvetessä aktivismi löytää uusia väyliä. Eräs kekseliäs ympäristöaktivismin muoto on puiden vihkiminen buddhalaisiksi munkeiksi metsien suojelun nimissä. Tapa nojaa Buddhan opetuksiin kärsimyksen vähentämisestä.
Eurooppalaisessa kansanuskossa leipä on enemmän maaginen kuin maallinen asia. Leivän rituaalisella käsittelyllä on siirretty voimaa ihmisten, eläinten, kasvukausien ja jumalallisen välillä. Esimerkiksi talon varakkuutta symboloiva kylvökakku syötettiin karjalle kevään ensimmäisenä laidunpäivänä hyvän sadon eli leivän saannin jatkumiseksi. Kristillisessä perinteessä ehtoollisleivän nauttijat voivat kokea olevansa yhtä Kristuksessa.
Tiedätkö oman veriryhmäsi? Japanissa tähän kysymykseen osaa vastata lähes jokainen, sillä veriryhmään suhtaudutaan samaan tapaan kuin meillä horoskooppeihin – paitsi vakavammin.
Viktoriaanisen ajan tyylinen, puhvihihainen pitkä mekko monine alushameineen on Namibian herero-kansan naisten asu. Se on noussut myös maan muotiteollisuuden tietoisuuteen. Ohorokova-asu on identiteetin ja selviytymisen symboli, josta hererot ovat ylpeitä.
