Lauluja Helsingistä -dokumenttielokuva
Lukuisat yhtyeet ja artistit ovat esittäneet Helsinki-aiheisia kappaleita. Mitä musiikki kertoo pääkaupungistamme? Entä muovaavatko laulut kaupunkia vai kaupunki lauluja?
muisti
Jos kuuntelet tarkkaan, kuuletko savupiipun puhuvan?
Suomessa on runsaasti kyliä, joita kuvaillaan kuoleviksi. Niistä näyttävät kadonneet sekä asukkaat että perinteiset maaseutuelinkeinot. Moni lomamatkalainen painaa näiden kylien kohdalla mieluusti kaasua, sillä niiden ei oleteta tarjoavan kauniita maisemia saati muita elämyksiä. Kylään pysähtyvä ja sitä läheltä tarkasteleva etnografi tietää kuitenkin paremmin! Hänelle juttelevat kylän savupiiputkin.
Ruanda on surun synnyttämä valtio
Ruandan kansanmurhasta tuli huhtikuussa kuluneeksi 25 vuotta. Menehtyneitä surraan vuotuisen muistokävelyn ja kynttiläseremonian lisäksi nykyisin myös twiittaamalla. Sureminen ja muistaminen ovat tärkeitä osia valtion uudelleenrakentamisessa.
Muutto paljastaa tavarapaljouden
Arkielämällä on taipumus kerryttää tavaroita huomaamattomasti kotien erilaisiin säilytystiloihin. Tavarapaljoudet paljastuvat piiloistaan vasta, kun jokin häiritsevä tapahtuma, kuten muutto, pakottaa ne esille. Muuttaminen pakottaa kohtaamaan koteihin kertyneitä tavaroita lajittelemalla, pakkaamalla, kantamalla ja sijoittelemalla uudelleen. Muuton katkoksessa jokainen esine joutuu arvioinnin kohteeksi, kun muuttajat miettivät, millaisten tavaroiden kanssa elämää halutaan jatkaa uudessa asunnossa. Näissä pienimuotoisissa kriiseissä suhde esineisiin tulee esiin arkipäiväisyyden sumusta.
Yliluonnollinen sota: Herkkää kokemusperintöä kartoittamassa
Sota-aikana ilmapiiri oli ahdistava ja elettiin ainaisessa hermojännityksessä. Yliluonnollisiksi tulkitut kokemukset olivat sota-aikana yleisiä. Niitä koettiin yksin, pienessä porukassa ja isolla joukolla. Kokijat ovat monenlaisia: naisia, miehiä, lapsia ja isovanhempia. He ovat ympäri Suomen.
Suurin osa kokemuksista on kokijoilleen selittämättömiä, ja vaikka ne ovat jättäneet vahvan jäljen, niistä on vaiettu jopa hulluksi leimautumisen pelossa.
Elämää holokaustin varjossa
Saksassa ja maailmalla vietetään vuosittain 27. tammikuuta vainojen uhrien muistopäivää Auschwitzin keskitysleirin lopettamisen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuolemanleirin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi merkittävimmistä holokaustin symboleista. Holokaustilla on merkittävä rooli saksalaisessa kollektiivisessa identiteetissä, ja menneisyyden käsittely jatkuu maassa yhä.
