Siirry suoraan sisältöön

perhe

Isän monenlaiset mallit

Suomalainen yhteiskunta rakentuu voimakkaasti ydinperheen ympärille. Tähän ydinperheeseen lasketaan perinteisesti kuuluvaksi lapset ja vanhemmat – siis äiti ja isä. Avioerojen, yksinhuoltajuuden ja uusperheiden yleistyminen sekä erityisesti samansukupuolisten liittojen laillinen hyväksyminen on muuttanut ydinperheen raameja. Nykypäivänä meidän onkin helpompaa omaksua antropologille tuttu näkökulma: äitiys ja isyys ovat sosiaalisesti rakentuneita kategorioita. Kuka siis on isä, ja mikä on hänen merkityksensä?

Synnytyspelon kulttuuriset kontekstit

Synnyttämistä ja syntymistä pidetään kaikkialla maailmassa haavoittuvana ja riskialttiina tapahtumana. Jokainen kulttuurinen ympäristö tukee synnytyksen prosessia omien uskomusjärjestelmiensä pohjalta niin, että lopputulos on paras mahdollinen. Synnytyksen fysiologia ja sosiaalinen ympäristö ovat aina kietoutuneet tiiviisti yhteen, eikä niitä voida erottaa toisistaan. Nainen oppii synnyttämään oman kulttuurinsa ehdoilla.

Antropologit kentällä, matkalaukkulapset mukana

Kansainvälinen liikkuminen on osa monen antropologin arkielämää. Keskeisiin tutkimusmetodeihin kuuluva kenttätyö voi tarkoittaa pitkäaikaista tutkimusjaksoa kaukana kotimaasta. Sen pituus voi vaihdella muutamasta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kenttätyöjaksoja, tutkijavaihtoja ja työsuhteita voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin intensiivinen jakso onnistuu lasten kanssa?