Teemaviikko: Vanhemmuus

Syyskuun ensimmäisellä viikolla syvennytään vanhemmuuteen antropologian silmin. 

Tältä sivulta löydät kaikki van­hem­muut­ta käsit­te­le­vät artik­ke­lim­me koottuna yhteen paikkaan. Nostamme tee­ma­vii­kol­la joka päivä yhden artik­ke­lin tar­kem­paan esit­te­lyyn sosi­aa­li­ses­sa mediassa ja etusi­vul­la — mutta voit myös ahmia kaiken kerralla! Viikon aikana jul­kais­taan kaksi uutta Kulttuurishokkia ja yksi uusi artikkeli.

Synnytys ja vauva-aika 

Synnytyspelon kult­tuu­ri­set kon­teks­tit tar­kas­te­lee syn­ny­tyk­seen liittyviä pelkoja syn­ny­tys­val­men­ta­jan näkö­kul­mas­ta.

Vauva itkee — mitä äiti tekee? Vastaus on eri puolilla maailmaa hyvinkin erilainen!

Imetys ja kulttuuri kie­tou­tu­vat toisiinsa monin tavoin, ja imetyksen käytännöt ja suo­si­tuk­set vaih­te­le­vat.

Miehen nänni ei ole turha — ainakaan Aka-pyg­mi­kan­san kes­kuu­des­sa.

Suomiko maailman paras maa olla äiti? Synnytysmasennusta koskeva artikkeli esittää eriävän mie­li­pi­teen.

Lasten kasvatus ja vanhemmuus

Et toden­nä­köi­ses­ti pilaa lastasi, ainakaan jos maailman las­ten­kas­va­tus­fi­lo­so­fioi­den laajaan kirjoon on uskomista.

Isyystesti kar­toit­taa ant­ro­po­lo­gi­sia näkö­kul­mia isyyteen ja isien eri­lai­siin rooleihin.

Adoptio Polynesiassa on jotain hyvin erilaista kuin adoptio län­si­mais­sa.

Afrikkalaiset miesäidit ovat vain yksi esimerkki äideistä, jotka ovat muita hen­ki­löi­tä kuin lapsen syn­nyt­tä­jiä.

Antropologit kentällä, mat­ka­lauk­ku­lap­set mukana kertoo uran ja lasten yhdis­tä­mi­ses­tä ant­ro­po­lo­gin silmin.

Entä jos en halua lapsia?

Vaikka van­hem­muus on varsin tyy­pil­li­nen osa ihmisen elä­män­kaar­ta, se ei ole auto­maat­tis­ta tai vält­tä­mä­tön­tä. Osa meistä ei voi saada lapsia, monista eri syistä — ja osa ei halua.

Syntynyt lap­set­to­mak­si kertoo suo­ma­lai­sis­ta naisista, jotka ovat vapaa­eh­toi­ses­ti lap­set­to­mia. Moni heistä kokee lap­set­to­muu­den omalla koh­dal­laan lähes itses­tään­sel­vä­nä, melkeinpä luon­nol­li­se­na itsen omi­nai­suu­te­na.

Abortti ja kapi­nal­li­nen alapääni on osin oma­koh­tai­nen kertomus, osin ant­ro­po­lo­gi­nen katsaus ras­kau­den­kes­key­tyk­siin. Abortti on yhä kiis­ta­na­lai­nen aihe, jota koskeva lain­sää­dän­tö vaihtelee. Kirjoittaja kritisoi näkö­kul­maa, jossa abortti nähdään naisen kehol­li­sen kont­rol­lin epä­on­nis­tu­mi­se­na.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Itsenäisyyspäivänä 6.12. tarjoamme antropologisen liveseurannan itsenäisyyspäivän juhlalähetyksestä. Liity seuraamme Twitterissä, kun teemme Linnan juhlista tutkimuskenttämme ja tarjoilemme etnografisia havaintoja tapahtumasta pitkin iltaa. Miltä Suomen kenties merkittävin valtiollinen rituaali näyttää antropologien silmin?

Miltä sukulaisuus näyttää, kun veren tai geenien merkitystä tarkastellaan uudessa valossa? Voiko sukulaisia saada tekemällä? Entä voiko suvun valita? Sukulaisuussuhteet ovat aina kulttuurin muovaamia. Adoptio haastaa käsityksiämme sukulaisuudesta, sillä se sijaitsee biologian ja kulttuurin rajapinnassa.

Kuolema on erottamaton osa elämää. Teemaviikollamme kuolemaa käsitellään monipuolisesti kuoleman rituaalien ja hautajaiskäytäntöjen, kuolemaan liittyvien uskomuksien ja tapojen sekä kuoleman epävarmuuden kautta.