Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana

Tiedonhausta internetselainten välityksellä on tullut keskeinen osa arkeamme, ja vastaus lähes kysymykseen kuin kysymykseen on ulottuvillamme muutamalla klikkauksella. Työkentällä-haastattelussa Googlen hakukoneantropologi Dan Russell kertoo työstään yhdessä maailman vaikutusvaltaisimmista suuryrityksistä.

Nykyään suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väit­te­lyi­den rat­kai­sus­ta on peräisin Googlen haku­ko­nees­ta. Yhtenä maailman suu­rim­pa­na työ­nan­ta­ja­na Googlella on palk­ka­lis­toil­laan valtava määrä eri aiheisiin eri­kois­tu­nei­ta sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­tä, ja AntroBlogi onnistui jutut­ta­maan yhtä heistä.

Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haas­ta­tel­ta­van löy­tä­mi­seen. Dan Russell on “hakuant­ro­po­lo­gi” Googlella, missä hänen teh­tä­vä­nään on ymmärtää ihmisen ja haku­ko­neen välistä yhteyttä ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Pienen lisä­googlai­lun, yhden uuden Google+ ‑tilin, jat­ko­googlet­ta­mi­sen ja säh­kö­pos­ti­kes­kus­te­lun jälkeen Russell suostui yllät­tä­vään taka­va­sem­mal­ta tul­lee­seen nuoren pro bono ‑toi­mit­ta­jan haas­tat­te­lu­pyyn­töön.

Kysyimme Russellilta kotoisana perjantai-iltana yhtiön oman video­kon­fe­rens­si­pal­ve­lun väli­tyk­sel­lä, min­kä­lai­nen työkenttä on maailman suurin haku­tie­to­ko­ne, ja kuinka ihmis­luon­ne sovi­te­taan tie­to­ko­ne­koo­diin.

Kymmenen tunnin aikae­ros­ta ja tuhansien kilo­met­rien väli­mat­kas­ta huo­li­mat­ta kävimme läs­nä­ole­vaa kes­kus­te­lua yli tunnin ajan niin Russellin työ­ta­vois­ta, Googlen tut­ki­muk­sen uusista suunnista kuin Helsingin näh­tä­vyyk­sis­tä­kin. Vastauksia saatiin myös siihen, miten Googlen taustalla hääräävät tutkijat, joiden puoleen käännymme kysy­myk­si­nem­me, ajat­te­le­vat.

Google-haun kolme tasoa

Russellin työn­ku­va­na on selvittää, miten ja millaisin perustein ihmiset tekevät Google-hakunsa, jotta hänen raa’an koo­daa­mi­sen ja nume­roi­den pyö­rit­te­lyn hal­lit­se­vat työ­ka­ve­rin­sa voisivat tehdä haku­ko­ke­muk­ses­ta paremman palvelun käyt­tä­jil­le. Tarkoituksena on tehdä hausta yhä parempi, tarkempi ja tie­to­rik­kaam­pi.

Russellin työllä on väliä: Filosofi ja yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä L. M. Hinman on todennut, että haku­ko­neet eivät ainoas­taan tuo meille infor­maa­tio­ta, vaan ovat tärkeä osa tiedon luontia ja perus­tus­ta. Hakukoneet mul­lis­ta­vat perin­teis­tä ver­tai­sar­vioin­nin tapaa tiedon legi­ti­moin­nis­sa, ja samalla amma­til­li­set stan­dar­tit muuttuvat. On tärkeää, että Google tekee työnsä hyvin, sillä kansan luottamus tietoon riippuu siitä, onko haku­ko­neen tieto luo­tet­ta­vaa vai pai­not­tu­nut­ta ja vää­ris­ty­nyt­tä.

Aamukahdeksalta jo kolme tuntia töitä paiskinut Russell selittää yllät­tä­vän virkeällä äänellä, että työs­ken­te­ly Googlelle ei kui­ten­kaan itsessään ole sen kummempaa hommaa kuin missään muu­al­la­kaan. Russellin ja hänen tiiminsä työn voi jakaa kolmeen tasoon: mak­ro­ta­sol­la Russell käy läpi Googlen mas­sii­vis­ta hakudataa ja analysoi siinä näkyviä trendejä, kuten mitä hakusa­no­ja ihmiset käyttävät etsies­sään tietoa päivän säästä tai miksi Bitcoin-sanaa haettiin vuonna 2014 yllät­tä­vän korkea määrä.

Mesotasolla, kuten Russell sen nimeää, käytetään sosi­aa­li­tie­tei­li­jöil­le kaikkein tutuimpia laa­dul­li­sen tut­ki­muk­sen metodeja, kuten havain­noin­tia. Russellin tiimi jalkautuu toi­mis­to­ra­ken­nuk­siin, koteihin ja työ­pis­teil­le tark­kai­le­maan etno­gra­fi­sin keinoin, mitä ja miten ihmiset oikeasti ‘googlet­ta­vat’. Harhaileva katse, epäröinti hakusanan valin­nas­sa ja muut pienet asiat, joita ihmiset tekevät googlet­taes­saan, eivät jää tiimiltä huo­maa­mat­ta. Ihmisiä heidän luon­nol­li­ses­sa ympä­ris­tös­sään tark­kai­le­mal­la kerätty tieto pyritään ana­ly­soi­maan ja tul­kit­se­maan tavalla, josta on hyötyä Googlen palvelun kehit­tä­mi­ses­sä.

Russell kutsuu ihmisiä myös Googlen labo­ra­to­rioon, jotta katseen liikkeet saa­tai­siin mitattua mil­li­met­rien ja ‑sekuntien tark­kuu­del­la. Kolmannen tason, eli mik­ro­ta­son, tut­ki­muk­set täy­den­tä­vät koko­nais­val­tai­sel­la tavalla Russellin hakuant­ro­po­lo­giak­si titu­lee­raa­man tut­ki­mus­ta­van: “Jos sinulla on resurssit tutkia googlet­ta­mi­sen käy­tän­tö­jä kunnolla, miksi et tekisi sitä hyvin?”, Russell kysyy.

Kuva: Franki Chamaki/​Unsplash (CC0)

Antropologit töissä hakukonejätillä

Russell on joutunut perus­te­le­maan asemaansa yri­tyk­ses­sä. Hän muistaa hauskan kysy­myk­sen Larry Pagelta, Googlen perus­ta­ja­jä­se­nel­tä, kun hän oli vasta aloit­ta­mas­sa Googlella:

”Larry kysyi minulta, mitä ihmettä minä teen täällä: kaikki osaavat käyttää Googlea, tai oppivat sen parin haun jälkeen. Mutta totuus on, että näin ei ole.”

Dan sanoo, että hänen tiiminsä löytää haku­ko­neen toi­min­nas­sa jat­ku­vas­ti ongel­ma­koh­tia, joita muut Googlen työryhmät pitävät itses­tään­sel­vyyk­si­nä, eikä kukaan tajuaisi korjata ilman etno­gra­fi­aa. Hän käyttää esi­merk­ki­nä alle yhden sekunnin hakua: Russellin tiimi pystyi osoit­ta­maan, että sekunnin sadas­osan­kin viivästys tie­don­haus­sa voi saada hakijan pit­käs­ty­mään.

Etnografia ja käyt­tä­jä­läh­töi­nen tutkimus eivät aina ole olleet lähellä Russellin sydäntä: väi­tel­ty­ään toh­to­rik­si teko­ä­lys­tä hän päätyi tekemään käyt­tä­jä­tes­te­jä eräästä tie­to­ko­neoh­jel­mis­tos­ta. Testattuaan ohjelmaa usealla tes­ti­ryh­mäl­lä Russell huomasi yllä­tyk­sek­seen, että ihmisillä oli mittavia ongelmia hänen itsensä mielestä yksin­ker­tai­sen ohjel­mis­ton kanssa, hän oli kuta­kuin­kin valmis toteamaan testaajat idioo­teik­si. Russell onnistui kon­tak­tien kautta saamaan Nobel-voittajan tes­taa­maan ohjel­mis­toa ― mutta tämäkään ei saanut ohjel­mis­tos­ta selvää.

”Silloin tajusin, että ei ole mitään järkeä tehdä parempia työkaluja, jos kukaan ei osaa käyttää niitä”, Russell selittää.

Siitä lähtien hän on jatkanut etno­gra­fi­sen käyt­tä­jä­tut­ki­muk­sen parissa niin Applelle, IBM:lle kuin Googlellekin.

Vaikka suuret tek­no­lo­giay­ri­tyk­set ovat alkaneet tajuta ant­ro­po­lo­gien ja muiden etno­gra­fian ammat­ti­lais­ten arvon, tie IT-jät­ti­läis­ten palk­ka­lis­toil­le ei vali­tet­ta­vas­ti ole suora ja yksin­ker­tai­nen. Russell toteaa, että mas­sii­vis­ten data­mää­rien ja haku­ko­nei­den kanssa työs­ken­te­le­vil­lä olisi toi­vot­ta­vaa olla myös ohjel­moin­tiin ja tilas­to­tie­tei­siin liittyviä taitoja, joita Google ja muut IT-alan yritykset pää­asial­li­ses­ti etsivät hakies­saan uusia työn­te­ki­jöi­tä. Russell muis­tut­taa­kin, että nämä eivät ole taitoja, joita myös yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä ei pystyisi oppimaan ja ottamaan haltuun. IT-alalle suun­tau­tu­vil­le on hyödyksi avoimuus oman osaamisen kas­vat­ta­mis­ta kohtaan.

Kuva: Franck V./Unsplash (CC0)

Kulttuuriset ja maantieteelliset erot käyttäjien välillä

Töitä ant­ro­po­lo­geil­le kuitenkin riittäisi mielin määrin. Russell sanoo, että Google on uudis­ta­mas­sa osaa työ- ja tut­ki­mus­ta­vois­taan ja tekemässä yhä enemmän tut­ki­mus­ta läntisen kult­tuu­ri­pii­rin ulko­puo­lel­la: kasvavat markkinat sijait­se­vat esi­mer­kik­si Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Lähi-Idässä. Teknologiaa käytetään hyvin eri tavoilla ja eri syistä eri kult­tuu­ri­pii­reis­sä ja tämän on Googlekin pistänyt merkille. Esimerkiksi Ugandassa kännykkä on haku­ko­neen ja soit­ta­mi­sen lisäksi valokuva-albumi ja mak­su­vä­li­ne, kun taas Intiassa haut kir­joi­te­taan englan­nik­si, mutta vas­tauk­set toivotaan takaisin hindiksi.

”Tällaisia asioita ei voi tajuta tai löytää ainoas­taan haku­his­to­ri­aa tut­ki­mal­la, on mentävä paikan päälle huo­ma­tak­seen erot!”

Yhdysvalloissa Googlella on kent­tä­tut­ki­musau­to, joka kiertää vähemmän asuttuja alueita ja syr­jäi­sem­piä kau­pun­ke­ja näh­däk­seen, miten niiden asukkaat käyttävät heidän tuot­tei­taan ja pal­ve­lui­taan, sillä suurissa asu­tus­kes­kuk­sis­sa tehdyt testit eivät edusta koko käyt­tä­jä­kun­taa.

Tällä kentällä on tärkeää huomioida esi­mer­kik­si maalla ja kau­pun­gis­sa elävän väes­tön­osan tarpeiden ja elin­ta­po­jen eroa­vai­suu­det. Russell toteaa ihmisten ajat­te­le­van eri lailla eri paikoissa, ja tämä on yksi heidän tut­ki­muk­sen­sa perus­ta­van­laa­tui­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta. Googlelle toteu­tet­ta­va kenttätyö perustuu näin ollen pitkälti samoihin läh­tö­koh­tiin kuin ant­ro­po­lo­gias­sa perin­tei­ses­ti har­joi­tet­tu etno­gra­fi­nen kenttätyö.

Lopuksi kysymme Russellilta vinkkejä työn­ha­kuun Googlelle: Teoriassa ant­ro­po­lo­gin tarvitsee ainoas­taan hakea, sillä Google on aina rek­ry­toi­mas­sa ― tällä hetkellä noin 200 uuden työn­te­ki­jän viik­ko­vauh­dil­la. Ohjelmointitaidot ja tilas­to­tie­de vievät pitkälle, mutta ne eivät ole abso­luut­ti­nen ehto:

”Ihmisille, joilla on sosi­aa­lis­ta ymmär­rys­tä, kent­tä­työ­tai­to­ja, ana­lyyt­tis­tä silmää ja kykyä pureutua kult­tuu­ri­siin ilmiöihin on paljon avoimia paikkoja” Russell tiivistää.

Kuten totesimme helmikuun työ­elä­mä­ar­tik­ke­lis­sam­me, myös yritykset kuten Microsoft, Apple, IBM ja Samsung kahmivat osaavia etno­gra­fe­ja vasem­mal­ta ja oikealta. Ja ken tietää, ehkäpä Googlelle työl­lis­ty­vil­tä tilas­to­tie­tei­li­jöil­tä ja tie­to­ko­neoh­jel­moi­jil­ta toivotaan tule­vai­suu­des­sa myös laa­dul­li­sen tie­don­han­kin­nan ja analyysin taitoja — eikä toi­sin­päin.

Kuva: Arthur Osipyan/​Unsplash (CC0)

Kirjoittaja

Tapio Kumpula on valtiotieteiden kandidaatti sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja AntroBlogin työelämätoimituksen toinen toimituspäällikkö. Mm. sovittelu, ympäristö, maisema ja sen arvot ovat Tapion pro gradu -tutkimuksen keskiössä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Suomea edustaa joukko huippuluokan viranomaisia ympäri maailmaa. Yksi heistä on Olli Ruohomäki. Niin tutkijana, kehityshankekoordinaattorina kuin rauhanvälittäjänä toiminut Ruohomäki kertoo työkentällä-haastattelussa, miten hienolta tuntuu todistaa, kun maa valitsee sodan sijaan rauhan.

Mitä teknologia sinulle tarkoittaa? Onko se arkielämää helpottavia innovaatioita, viihdettä tai teollisuutta - vai jotain aivan muuta? Nykypäivänä voi olla helppoa unohtaa, että sanaan liittyvät assosiaatiot ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Teknologian antropologinen tutkimus sulkee sisäänsä erittäin laajan kokonaisuuden kiehtovia tutkimuskohteita myös ajalta kauan ennen tietoteknologiaa.