Sosiaalitieteilijät hakukoneiden takana

Tiedonhausta internetselainten välityksellä on tullut keskeinen osa arkeamme, ja vastaus lähes kysymykseen kuin kysymykseen on ulottuvillamme muutamalla klikkauksella. Työkentällä-haastattelussa Googlen hakukoneantropologi Dan Russell kertoo työstään yhdessä maailman vaikutusvaltaisimmista suuryrityksistä.

Nykyään suuri osa ihmisten välisten kiistojen ja väit­te­lyi­den rat­kai­sus­ta on peräisin Googlen haku­ko­nees­ta. Yhtenä maailman suu­rim­pa­na työ­nan­ta­ja­na Googlella on palk­ka­lis­toil­laan valtava määrä eri aiheisiin eri­kois­tu­nei­ta sosi­aa­li­tie­tei­li­jöi­tä, ja AntroBlogi onnistui jutut­ta­maan yhtä heistä.

Ironisesti juuri Googlen hakukone vaikutti tälläkin kertaa oikean haas­ta­tel­ta­van löy­tä­mi­seen. Dan Russell on “hakuant­ro­po­lo­gi” Googlella, missä hänen teh­tä­vä­nään on ymmärtää ihmisen ja haku­ko­neen välistä yhteyttä ja vuo­ro­vai­ku­tus­ta. Pienen lisä­googlai­lun, yhden uuden Google+ ‑tilin, jat­ko­googlet­ta­mi­sen ja säh­kö­pos­ti­kes­kus­te­lun jälkeen Russell suostui yllät­tä­vään taka­va­sem­mal­ta tul­lee­seen nuoren pro bono ‑toi­mit­ta­jan haas­tat­te­lu­pyyn­töön.

Kysyimme Russellilta kotoisana perjantai-iltana yhtiön oman video­kon­fe­rens­si­pal­ve­lun väli­tyk­sel­lä, min­kä­lai­nen työkenttä on maailman suurin haku­tie­to­ko­ne, ja kuinka ihmis­luon­ne sovi­te­taan tie­to­ko­ne­koo­diin.

Kymmenen tunnin aikae­ros­ta ja tuhansien kilo­met­rien väli­mat­kas­ta huo­li­mat­ta kävimme läs­nä­ole­vaa kes­kus­te­lua yli tunnin ajan niin Russellin työ­ta­vois­ta, Googlen tut­ki­muk­sen uusista suunnista kuin Helsingin näh­tä­vyyk­sis­tä­kin. Vastauksia saatiin myös siihen, miten Googlen taustalla hääräävät tutkijat, joiden puoleen käännymme kysy­myk­si­nem­me, ajat­te­le­vat.

Google-haun kolme tasoa

Russellin työn­ku­va­na on selvittää, miten ja millaisin perustein ihmiset tekevät Google-hakunsa, jotta hänen raa’an koo­daa­mi­sen ja nume­roi­den pyö­rit­te­lyn hal­lit­se­vat työ­ka­ve­rin­sa voisivat tehdä haku­ko­ke­muk­ses­ta paremman palvelun käyt­tä­jil­le. Tarkoituksena on tehdä hausta yhä parempi, tarkempi ja tie­to­rik­kaam­pi.

Russellin työllä on väliä: Filosofi ja yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä L. M. Hinman on todennut, että haku­ko­neet eivät ainoas­taan tuo meille infor­maa­tio­ta, vaan ovat tärkeä osa tiedon luontia ja perus­tus­ta. Hakukoneet mul­lis­ta­vat perin­teis­tä ver­tai­sar­vioin­nin tapaa tiedon legi­ti­moin­nis­sa, ja samalla amma­til­li­set stan­dar­tit muuttuvat. On tärkeää, että Google tekee työnsä hyvin, sillä kansan luottamus tietoon riippuu siitä, onko haku­ko­neen tieto luo­tet­ta­vaa vai pai­not­tu­nut­ta ja vää­ris­ty­nyt­tä.

Aamukahdeksalta jo kolme tuntia töitä paiskinut Russell selittää yllät­tä­vän virkeällä äänellä, että työs­ken­te­ly Googlelle ei kui­ten­kaan itsessään ole sen kummempaa hommaa kuin missään muu­al­la­kaan. Russellin ja hänen tiiminsä työn voi jakaa kolmeen tasoon: mak­ro­ta­sol­la Russell käy läpi Googlen mas­sii­vis­ta hakudataa ja analysoi siinä näkyviä trendejä, kuten mitä hakusa­no­ja ihmiset käyttävät etsies­sään tietoa päivän säästä tai miksi Bitcoin-sanaa haettiin vuonna 2014 yllät­tä­vän korkea määrä.

Mesotasolla, kuten Russell sen nimeää, käytetään sosi­aa­li­tie­tei­li­jöil­le kaikkein tutuimpia laa­dul­li­sen tut­ki­muk­sen metodeja, kuten havain­noin­tia. Russellin tiimi jalkautuu toi­mis­to­ra­ken­nuk­siin, koteihin ja työ­pis­teil­le tark­kai­le­maan etno­gra­fi­sin keinoin, mitä ja miten ihmiset oikeasti ‘googlet­ta­vat’. Harhaileva katse, epäröinti hakusanan valin­nas­sa ja muut pienet asiat, joita ihmiset tekevät googlet­taes­saan, eivät jää tiimiltä huo­maa­mat­ta. Ihmisiä heidän luon­nol­li­ses­sa ympä­ris­tös­sään tark­kai­le­mal­la kerätty tieto pyritään ana­ly­soi­maan ja tul­kit­se­maan tavalla, josta on hyötyä Googlen palvelun kehit­tä­mi­ses­sä.

Russell kutsuu ihmisiä myös Googlen labo­ra­to­rioon, jotta katseen liikkeet saa­tai­siin mitattua mil­li­met­rien ja ‑sekuntien tark­kuu­del­la. Kolmannen tason, eli mik­ro­ta­son, tut­ki­muk­set täy­den­tä­vät koko­nais­val­tai­sel­la tavalla Russellin hakuant­ro­po­lo­giak­si titu­lee­raa­man tut­ki­mus­ta­van: “Jos sinulla on resurssit tutkia googlet­ta­mi­sen käy­tän­tö­jä kunnolla, miksi et tekisi sitä hyvin?”, Russell kysyy.

Kuva: Franki Chamaki/​Unsplash (CC0)

Antropologit töissä hakukonejätillä

Russell on joutunut perus­te­le­maan asemaansa yri­tyk­ses­sä. Hän muistaa hauskan kysy­myk­sen Larry Pagelta, Googlen perus­ta­ja­jä­se­nel­tä, kun hän oli vasta aloit­ta­mas­sa Googlella:

”Larry kysyi minulta, mitä ihmettä minä teen täällä: kaikki osaavat käyttää Googlea, tai oppivat sen parin haun jälkeen. Mutta totuus on, että näin ei ole.”

Dan sanoo, että hänen tiiminsä löytää haku­ko­neen toi­min­nas­sa jat­ku­vas­ti ongel­ma­koh­tia, joita muut Googlen työryhmät pitävät itses­tään­sel­vyyk­si­nä, eikä kukaan tajuaisi korjata ilman etno­gra­fi­aa. Hän käyttää esi­merk­ki­nä alle yhden sekunnin hakua: Russellin tiimi pystyi osoit­ta­maan, että sekunnin sadas­osan­kin viivästys tie­don­haus­sa voi saada hakijan pit­käs­ty­mään.

Etnografia ja käyt­tä­jä­läh­töi­nen tutkimus eivät aina ole olleet lähellä Russellin sydäntä: väi­tel­ty­ään toh­to­rik­si teko­ä­lys­tä hän päätyi tekemään käyt­tä­jä­tes­te­jä eräästä tie­to­ko­neoh­jel­mis­tos­ta. Testattuaan ohjelmaa usealla tes­ti­ryh­mäl­lä Russell huomasi yllä­tyk­sek­seen, että ihmisillä oli mittavia ongelmia hänen itsensä mielestä yksin­ker­tai­sen ohjel­mis­ton kanssa, hän oli kuta­kuin­kin valmis toteamaan testaajat idioo­teik­si. Russell onnistui kon­tak­tien kautta saamaan Nobel-voittajan tes­taa­maan ohjel­mis­toa ― mutta tämäkään ei saanut ohjel­mis­tos­ta selvää.

”Silloin tajusin, että ei ole mitään järkeä tehdä parempia työkaluja, jos kukaan ei osaa käyttää niitä”, Russell selittää.

Siitä lähtien hän on jatkanut etno­gra­fi­sen käyt­tä­jä­tut­ki­muk­sen parissa niin Applelle, IBM:lle kuin Googlellekin.

Vaikka suuret tek­no­lo­giay­ri­tyk­set ovat alkaneet tajuta ant­ro­po­lo­gien ja muiden etno­gra­fian ammat­ti­lais­ten arvon, tie IT-jät­ti­läis­ten palk­ka­lis­toil­le ei vali­tet­ta­vas­ti ole suora ja yksin­ker­tai­nen. Russell toteaa, että mas­sii­vis­ten data­mää­rien ja haku­ko­nei­den kanssa työs­ken­te­le­vil­lä olisi toi­vot­ta­vaa olla myös ohjel­moin­tiin ja tilas­to­tie­tei­siin liittyviä taitoja, joita Google ja muut IT-alan yritykset pää­asial­li­ses­ti etsivät hakies­saan uusia työn­te­ki­jöi­tä. Russell muis­tut­taa­kin, että nämä eivät ole taitoja, joita myös yhteis­kun­ta­tie­tei­li­jä ei pystyisi oppimaan ja ottamaan haltuun. IT-alalle suun­tau­tu­vil­le on hyödyksi avoimuus oman osaamisen kas­vat­ta­mis­ta kohtaan.

Kuva: Franck V./Unsplash (CC0)

Kulttuuriset ja maantieteelliset erot käyttäjien välillä

Töitä ant­ro­po­lo­geil­le kuitenkin riittäisi mielin määrin. Russell sanoo, että Google on uudis­ta­mas­sa osaa työ- ja tut­ki­mus­ta­vois­taan ja tekemässä yhä enemmän tut­ki­mus­ta läntisen kult­tuu­ri­pii­rin ulko­puo­lel­la: kasvavat markkinat sijait­se­vat esi­mer­kik­si Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Lähi-Idässä. Teknologiaa käytetään hyvin eri tavoilla ja eri syistä eri kult­tuu­ri­pii­reis­sä ja tämän on Googlekin pistänyt merkille. Esimerkiksi Ugandassa kännykkä on haku­ko­neen ja soit­ta­mi­sen lisäksi valokuva-albumi ja mak­su­vä­li­ne, kun taas Intiassa haut kir­joi­te­taan englan­nik­si, mutta vas­tauk­set toivotaan takaisin hindiksi.

”Tällaisia asioita ei voi tajuta tai löytää ainoas­taan haku­his­to­ri­aa tut­ki­mal­la, on mentävä paikan päälle huo­ma­tak­seen erot!”

Yhdysvalloissa Googlella on kent­tä­tut­ki­musau­to, joka kiertää vähemmän asuttuja alueita ja syr­jäi­sem­piä kau­pun­ke­ja näh­däk­seen, miten niiden asukkaat käyttävät heidän tuot­tei­taan ja pal­ve­lui­taan, sillä suurissa asu­tus­kes­kuk­sis­sa tehdyt testit eivät edusta koko käyt­tä­jä­kun­taa.

Tällä kentällä on tärkeää huomioida esi­mer­kik­si maalla ja kau­pun­gis­sa elävän väes­tön­osan tarpeiden ja elin­ta­po­jen eroa­vai­suu­det. Russell toteaa ihmisten ajat­te­le­van eri lailla eri paikoissa, ja tämä on yksi heidän tut­ki­muk­sen­sa perus­ta­van­laa­tui­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta. Googlelle toteu­tet­ta­va kenttätyö perustuu näin ollen pitkälti samoihin läh­tö­koh­tiin kuin ant­ro­po­lo­gias­sa perin­tei­ses­ti har­joi­tet­tu etno­gra­fi­nen kenttätyö.

Lopuksi kysymme Russellilta vinkkejä työn­ha­kuun Googlelle: Teoriassa ant­ro­po­lo­gin tarvitsee ainoas­taan hakea, sillä Google on aina rek­ry­toi­mas­sa ― tällä hetkellä noin 200 uuden työn­te­ki­jän viik­ko­vauh­dil­la. Ohjelmointitaidot ja tilas­to­tie­de vievät pitkälle, mutta ne eivät ole abso­luut­ti­nen ehto:

”Ihmisille, joilla on sosi­aa­lis­ta ymmär­rys­tä, kent­tä­työ­tai­to­ja, ana­lyyt­tis­tä silmää ja kykyä pureutua kult­tuu­ri­siin ilmiöihin on paljon avoimia paikkoja” Russell tiivistää.

Kuten totesimme helmikuun työ­elä­mä­ar­tik­ke­lis­sam­me, myös yritykset kuten Microsoft, Apple, IBM ja Samsung kahmivat osaavia etno­gra­fe­ja vasem­mal­ta ja oikealta. Ja ken tietää, ehkäpä Googlelle työl­lis­ty­vil­tä tilas­to­tie­tei­li­jöil­tä ja tie­to­ko­neoh­jel­moi­jil­ta toivotaan tule­vai­suu­des­sa myös laa­dul­li­sen tie­don­han­kin­nan ja analyysin taitoja — eikä toi­sin­päin.

Kuva: Arthur Osipyan/​Unsplash (CC0)

[rns_​reactions]

Kirjoittaja

Tapio Kumpula on valtiotieteiden kandidaatti sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta ja AntroBlogin työelämätoimituksen toinen toimituspäällikkö. Mm. sovittelu, ympäristö, maisema ja sen arvot ovat Tapion pro gradu -tutkimuksen keskiössä.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Suomea edustaa joukko huippuluokan viranomaisia ympäri maailmaa. Yksi heistä on Olli Ruohomäki. Niin tutkijana, kehityshankekoordinaattorina kuin rauhanvälittäjänä toiminut Ruohomäki kertoo työkentällä-haastattelussa, miten hienolta tuntuu todistaa, kun maa valitsee sodan sijaan rauhan.