Mobiiliappi itsemurhien estäjänä

Australian alku­pe­räis­väes­tön itse­mur­ha­lu­vut ovat maailman kor­keim­pia. Tilanne on vakavin nuorten kes­kuu­des­sa. Itsemurhariski on vii­sin­ker­tai­nen muuhun väestöön nähden, ja kuolema oman käden kautta yleisin kuolinsyy.

Aboriginaalit ovat Australiassa syrjitty vähem­mis­tö, joka kärsii monista ongel­mis­ta. Mielenterveyden häi­riöi­hin haetaan apua vain harvoin. Aiheeseen liittyy paljon stigmaa, ja abo­ri­gi­naa­liyh­tei­söt elävät ver­rat­tain erillään muusta yhteis­kun­nas­ta. Nyt warlpiri-heimon vanhimmat yrittävät puuttua nuorten mie­len­ter­vey­teen päi­vit­tä­mäl­lä perin­ne­tie­don digi­taa­li­seen aikaan.

Nuorten itsemurha-aallon myötä warl­pi­rien vanhimmat kokevat, että on tullut aika antaa salassa pidetty peri­mä­tie­to avoimeen käyttöön. Tämä on valinta, joka rikkoo warl­pi­rien lakia. Vanhimmat ovat tehneet mer­kit­tä­vän arvo­va­lin­nan: nuorten mie­len­ter­veys ja elämä nähdään tär­keäm­pä­nä kuin perin­teis­tä kiinni pitäminen.

Mobiiliappi Kurdiji 1.0 haluaa parantaa abor­gi­naa­li­las­ten ja -nuorten elä­män­laa­tua. Parhaillaan jouk­ko­ra­hoi­tus­ta keräävän ohjelman tarkoitus on luoda yhteys omiin kult­tuu­ri­siin juuriin. Kurdiji tar­koit­taa kilpeä. Nimi on sym­bo­li­nen: ohjelma opettaa suo­je­le­maan elämää, ja suojaa käyt­tä­jään­sä huonoilta vai­kut­teil­ta.

Kurdiji opettaa kieltä — aluksi warlpiriä, mutta tarkoitus on laajentaa myös muihin alku­pe­räis­kie­liin. Se kertoo yhteisön tavoista, sere­mo­niois­ta ja laeista. Projektin tavoite on luoda yhtei­söl­lis­tä iden­ti­teet­tiä ja tunnetta ryhmään kuu­lu­mi­se­ses­ta. Syrjittyyn vähem­mis­töön kuuluvien lasten ja nuorten oma­nar­von­tun­toa halutaan nostaa voi­mis­ta­mal­la yhteyttä omiin juuriin, kult­tuu­riin ja yhteisöön.

Kirjoittaja

Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuolemapositiivisuus on Euroopassa ja USA:ssa 2000-luvulla syntynyt liike. Se haluaa tuoda piilotetun, pelottavan ja vaietun kuoleman osaksi arkipäiväistä todellisuutta, jotta kuolema voitaisiin kohdata avoimesti ja puhua siitä vapaasti.

Suomalaiseen uskomusperinteeseen kuului ennen kuolleista tarttuvan kalman välttely. Ruumiisiin kohdistuvan inhon ja pelon taustalla voidaan nähdä suojautuminen taudinaiheuttajilta, mutta välttämissäännöt kertovat myös arvoista ja yhteisöllisestä järjestyksestä. Vainajat kun hermostuivat vähäisistäkin rikkeistä.

Kuolema ei ole yksiselitteinen biologinen fakta. Antropologinen kuolemantutkimus osoittaa kuolemaan liittyvän valtavasti sosiokulttuurista ja historiallista vaihtelua. Kuolema on myös poliittinen kysymys.