Tutkimusmatka tulivuoren kalderaan

AntroBlogin Aleksi llpala pääsi osal­lis­tu­maan har­vi­nai­sel­le seik­kai­lul­le valtavan tuli­vuo­ren­pur­kauk­sen pää­kal­lon­pai­kal­le. Tambora on Indonesiassa sijait­se­va tulivuori, jonka kata­stro­faa­li­nen purkaus vuonna 1815 tappoi arviolta kymmenen tuhatta ihmistä, aiheutti nälän­hä­tää ja pimensi auringon Euroopassa asti.

Ilpala kertoo tällä tuoreella videolla ihmisten suhteesta tuli­vuo­riin sekä tapah­tu­man vai­ku­tuk­ses­ta aina euroop­pa­lai­seen kir­jal­li­suu­teen saakka. Vaikka tuli­vuo­ret ovat arvaa­mat­to­mia ja pur­kau­tues­saan kuo­let­ta­van vaa­ral­li­sia, ne ovat myös näy­tel­leet tärkeää roolia ihmis­kun­nan his­to­rias­sa maata ravit­se­vi­na ja elämää yllä­pi­tä­vi­nä voimina. Ei olekaan ihme, että niihin liittyy paljon mytologiaa.

Katso har­vi­nai­nen ant­ro­po­lo­gi­nen kent­tä­ra­port­ti Tamboran usko­mat­to­man kauniin kalderan pohjalta!

[rns_​reactions]

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Osa vapaaehtoisesti lapsettomista henkilöistä haluaisi hakeutua pysyvän ehkäisykeinon tarjoavaan sterilisaatiotoimenpiteeseen. Suomen steriloimislaissa määriteltyjen kriteerien vuoksi he joutuvat kuitenkin yleensä odottamaan kolmenkymmenen vuoden ikärajan täyttymistä saadakseen lähetteen toimenpiteeseen. Toimenpiteen tiukka sääntely viestii siitä, että kulttuurissamme elää yhä vahvoja lisääntymiseen liittyviä normeja.

Laadukasta terveydenhuoltoa pidetään usein suomalaisen hyvinvointivaltion peruskivenä, johon kaikilla kansalaisilla on oikeus. Mutta minkälaista on asioida terveydenhuollossa, kun kuuluu vähemmistöön, johon suhtautuminen vaihtelee suuresti?

Päätös kieltäytyä koronarokotteesta voi perustua moniin syihin. Huoli rokotteen mahdollisista haitoista sekä epäluottamus viranomaistoimijoita kohtaan on yleistä. Epäluottamuksen syvenemisen ja rokotekeskustelun polarisoitumisen ehkäisemiseksi on syytä pyrkiä ymmärtämään, mistä huoli ja kritiikki rokottamista kohtaan kumpuavat.