Elämää avaruudessa -videosarja

Ihmiskunnan ensimmäisestä matkasta Kuuhun on pian 50 vuotta, mutta edelleen vain harva meistä on käynyt avaruudessa. Jututimme astronautti Gregory Johnsonia maailmaamme suuremmista kysymyksistä.

Jylhiä ja karuja maisemia. Selviytymisoppeja. Vieraassa, viha­mie­li­ses­sä ympä­ris­tös­sä toi­mi­mis­ta ja tii­mi­työ­tä. Muun muassa näitä asioita kohtaavat ulkoa­va­ruu­teen ja vielä jonakin päivänä vieraille pla­nee­toil­le matkaavat avaruuden tut­ki­mus­mat­kai­li­jat.

Toukokuussa 2018 AntroBlogi pääsi mukaan ava­ruus­seik­kai­lun olo­suh­tei­ta simu­loi­val­le retkelle. Erikoiskenttäagenttimme Tuukka Rantanen osal­lis­tui ava­ruus­mat­kai­lua ja astro­naut­tien työtä kan­san­ta­juis­ta­van Space Nationin jär­jes­tä­mäl­le astro­naut­tien kou­lu­tus­lei­ril­le Islannissa. Tuotimme leirin tun­nel­mis­ta some­si­säl­töä Instagram-tilil­lem­me, jonka high­lights-osiossa on edelleen näh­tä­vis­sä koho­koh­tia video­ra­por­teis­ta.

Kesällä pääsimme retken jäl­ki­mai­nin­geis­sa haas­tat­te­le­maan ihka-aitoa astro­naut­tia, Gregory H. Johnsonia, jolle esitimme Tuukan väli­tyk­sel­lä vinon pinon ava­ruusant­ro­po­lo­gi­sia kysy­myk­siä. Avaruuden ant­ro­po­lo­gia on toi­mi­tuk­sen ydin­jou­kon lem­pi­tee­mo­ja, ja olemmekin käsi­tel­leet aihetta pariin otteeseen: ava­ruusant­ro­po­lo­gi­aa esit­te­le­väs­sä artik­ke­lis­sa nimeltä “Seuraavaksi: tähdet” sekä avaruuden käy­tös­koo­dia poh­dis­ke­le­vas­sa uutis­kom­men­tis­sa.

Nyt saimme tilai­suu­den puhua oikean avaruuden koke­mus­asian­tun­ti­jan kanssa. Millaisena avaruuden kulttuuri näyt­täy­tyy hen­ki­löl­le, joka on itse mat­kus­ta­nut kier­to­ra­dal­le? Mitä astro­nau­teil­le opetetaan mah­dol­li­sen elämän koh­taa­mi­ses­ta ava­ruu­des­sa? Onko totuus todel­la­kin tuolla ulkona?

Astronautin kanssa kahvilla

Space Nationin vas­taa­vak­si ava­ruusup­see­rik­si keväällä nimetty Gregory H. Johnson, lem­pi­ni­mel­tään “The Box”, on tehnyt pitkän uran NASA:n pal­ve­luk­ses­sa sekä ilma­voi­mien jäsenenä että myöhemmin myös siviilin omi­nai­suu­des­sa. Haastattelun ensim­mäi­ses­sä osassa kuulemme hieman hänen his­to­rias­taan sekä pohdimme ava­ruus­mat­kai­lun nar­ra­tii­via.

Onko avaruuden tut­ki­mus­mat­kai­lu ihmis­kun­nan ute­liai­suu­den ja loput­to­man tie­don­ja­non ajamaa löy­tö­ret­kei­lyä, vai tuleeko siitä avaruuden val­loi­tus­ta, jonka mah­ti­pon­ti­sen nimen takaa löytyy maan­pääl­li­sen kolo­nia­lis­min his­to­rial­li­nen taakka?

Avaruuden kulttuurit

Avaruuden val­loi­tuk­sen ensim­mäi­nen suuri askel oli ihmisen lähet­tä­mi­nen Kuuhun. Avaruuskisa sai tuolloin polt­toai­neen­sa kylmän sodan suur­val­to­jen välisestä kil­voit­te­lus­ta. Tänä päivänä tilanne ava­ruu­des­sa on hyvin toi­sen­lai­nen. Kansainvälisellä ava­ruus­a­se­mal­la ISS:llä elää astro­naut­te­ja ja kos­mo­naut­te­ja useista eri val­tiois­ta ja kult­tuu­reis­ta, ja val­tiol­lis­ten toi­mi­joi­den lisäksi avaruus kor­pi­maa­na kutsuu myös yrityksiä.

Edustavatko astro­nau­tit omia kult­tuu­ri­pii­re­jään myös ava­ruu­des­sa, vai muo­dos­tuu­ko suuressa tyh­jyy­des­sä oman­lai­sen­sa ava­ruus­kult­tuu­ri? Entä kuinka pitkä matka on siihen, että taval­li­nen Telluksen tallaaja voi löytää itsensä ava­ruu­des­ta? Tällä hetkellä ava­ruu­teen pääsevät ihmiset ovat tarkkaan valikoitu eliit­ti­ryh­mä, jonka jäsenten fyysiset ja henkiset omi­nai­suu­det ovat planeetan huip­pu­luok­kaa.

Jatkossa ava­ruu­teen viedään kenties yhä useamman ammat­ti­ryh­män edustajia. Visionääri Elon Muskin luotsaama ava­ruus­yh­tiö SpaceX ilmoitti syys­kuus­sa pyr­ki­vän­sä vuonna 2023 jär­jes­tä­mään turis­ti­len­non Kuuhun. Suunnitelma veisi toteu­tues­saan ava­ruu­teen ensim­mäis­tä kertaa joukon tai­tei­li­joi­ta.

Maapallon ulkopuolinen elämä

Mahdollisuus toisten älyl­lis­ten elä­män­muo­to­jen koh­taa­mi­ses­ta kiehtoo. Olemmeko yksin maa­il­man­kaik­keu­des­sa? Jos huudamme tarpeeksi lujaa, onko tuolla jossain joku, joka voisi vastata? Avaruuden ääret­tö­myy­des­sä vieraiden elä­män­muo­to­jen koh­taa­mi­nen ei vält­tä­mät­tä tar­koit­tai­si sci­fie­lo­ku­vien kuvastoa huma­noi­deis­ta tai muista itsemme kal­tai­sis­ta olen­nois­ta.

Mikäli joskus kohtaamme elämää ava­ruu­des­sa, kuka mää­rit­te­lee mikä on älyllistä tai arvokasta elämää? Kuka päättää, miten suh­tau­dum­me vie­raa­seen elämään? Entä arve­le­vat­ko astro­nau­tit itse, että elämän koh­taa­mi­nen tulee joskus ajan­koh­tai­sek­si?

Elämä jo omalla pla­nee­tal­lam­me on valtavan moni­muo­tois­ta. Valtahierarkiat eivät päde ainoas­taan ava­ruus­mat­kai­lua ja Maan ulko­puo­lis­ta elämää pohtiessa, vaan niiden vaikutus näkyy joka­päi­väi­ses­sä elä­mäs­säm­me. Millainen elämä Maan päällä on toista arvok­kaam­paa, ja kenen näkö­kul­mas­ta? Rohkaistaanko astro­naut­te­ja kysee­na­lais­ta­maan näitä raken­tei­ta kou­lu­tuk­sen­sa aikana?

AntroBlogi kiittää haastattelusta Gregory Johnsonia, Tuukka Rantasta, Space Nationia ja Intergalacticoa!

Kirjoittajat

Sanna Rauhala on sosiaali- ja kulttuuriantropologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. AntroBlogissa Sanna toimii AV-tuotantopäällikkönä, ideoi monimediaista sisältöä, esiintyy videokasvona YouTuben puolella ja on jonkinlainen toimituksen yleishärvääjä. Hän kirjoittaa parhaillaan pro graduaan hoivarobotiikasta vanhainkotiympäristöissä, ja hänen muita tutkimusmielenkiintojaan ovat tekoäly, ihmislähtöinen suunnittelu, pelit sekä koko laaja maailmankaikkeus - aina kaukaisia galakseja myöten.


Ninnu Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja, ja valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta. Ninnu työskentelee antropologian popularisoinnin lisäksi tiedeviestinnän parissa myös muissa kuvioissa, ja pohtii mieluusti avaruusmatkailua, historiaa ja ihmismielen notkeutta.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Kuka on vastuussa, jos tekoäly tekee virheen? Voiko kone oppia moraalia, jos moraali saattaa vaatia myös inhimillisiä uhrauksia? AlterNATIIVIn seitsemännessä jaksossa keskustellaan väitöstutkija ja tekoälyasiantuntija Juho Vaisteen kanssa tekoälyn eettisistä haasteista.

Työkentällä-haastattelussa kuulemme tällä kertaa Aalto-yliopiston markkinoinnin vierailijaprofessori Eric Arnouldia. Arnouldin tie Suomeen käy monen eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen yliopiston kautta. Hänellä on myös pitkä työhistoria kehitysantropologina Länsi-Afrikassa.

Maailmassa lennetään lukematon määrä työn takia. Erilaisten virtuaalisten kokoussovellusten ja videopuhelujen yleistyminen ei ole vähentänyt matkustamisen tarvetta. Kansainvälistyminen ja työelämän nopeatempoisuus ovat kasvattaneet työperusteista lentomatkustamista. Tutkijat muodostavat yhden kokouksesta toiseen matkustavista ammattikunnista.