Ihmiskunnan ensimmäisestä matkasta Kuuhun on pian 50 vuotta, mutta edelleen vain harva meistä on käynyt avaruudessa. Jututimme astronautti Gregory Johnsonia maailmaamme suuremmista kysymyksistä.
Jylhiä ja karuja maisemia. Selviytymisoppeja. Vieraassa, vihamielisessä ympäristössä toimimista ja tiimityötä. Muun muassa näitä asioita kohtaavat ulkoavaruuteen ja vielä jonakin päivänä vieraille planeetoille matkaavat avaruuden tutkimusmatkailijat.
Toukokuussa 2018 AntroBlogi pääsi mukaan avaruusseikkailun olosuhteita simuloivalle retkelle. Erikoiskenttäagenttimme Tuukka Rantanen osallistui avaruusmatkailua ja astronauttien työtä kansantajuistavan Space Nationin järjestämälle astronauttien koulutusleirille Islannissa. Tuotimme leirin tunnelmista somesisältöä Instagram-tilillemme, jonka highlights-osiossa on edelleen nähtävissä kohokohtia videoraporteista.
Kesällä pääsimme retken jälkimainingeissa haastattelemaan ihka-aitoa astronauttia, Gregory H. Johnsonia, jolle esitimme Tuukan välityksellä vinon pinon avaruusantropologisia kysymyksiä. Avaruuden antropologia on toimituksen ydinjoukon lempiteemoja, ja olemmekin käsitelleet aihetta pariin otteeseen: avaruusantropologiaa esittelevässä artikkelissa nimeltä “Seuraavaksi: tähdet” sekä avaruuden käytöskoodia pohdiskelevassa uutiskommentissa.
Nyt saimme tilaisuuden puhua oikean avaruuden kokemusasiantuntijan kanssa. Millaisena avaruuden kulttuuri näyttäytyy henkilölle, joka on itse matkustanut kiertoradalle? Mitä astronauteille opetetaan mahdollisen elämän kohtaamisesta avaruudessa? Onko totuus todellakin tuolla ulkona?
Astronautin kanssa kahvilla
Space Nationin vastaavaksi avaruusupseeriksi keväällä nimetty Gregory H. Johnson, lempinimeltään “The Box”, on tehnyt pitkän uran NASA:n palveluksessa sekä ilmavoimien jäsenenä että myöhemmin myös siviilin ominaisuudessa. Haastattelun ensimmäisessä osassa kuulemme hieman hänen historiastaan sekä pohdimme avaruusmatkailun narratiivia.
Onko avaruuden tutkimusmatkailu ihmiskunnan uteliaisuuden ja loputtoman tiedonjanon ajamaa löytöretkeilyä, vai tuleeko siitä avaruuden valloitusta, jonka mahtipontisen nimen takaa löytyy maanpäällisen kolonialismin historiallinen taakka?
Avaruuden kulttuurit
Avaruuden valloituksen ensimmäinen suuri askel oli ihmisen lähettäminen Kuuhun. Avaruuskisa sai tuolloin polttoaineensa kylmän sodan suurvaltojen välisestä kilvoittelusta. Tänä päivänä tilanne avaruudessa on hyvin toisenlainen. Kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä elää astronautteja ja kosmonautteja useista eri valtioista ja kulttuureista, ja valtiollisten toimijoiden lisäksi avaruus korpimaana kutsuu myös yrityksiä.
Edustavatko astronautit omia kulttuuripiirejään myös avaruudessa, vai muodostuuko suuressa tyhjyydessä omanlaisensa avaruuskulttuuri? Entä kuinka pitkä matka on siihen, että tavallinen Telluksen tallaaja voi löytää itsensä avaruudesta? Tällä hetkellä avaruuteen pääsevät ihmiset ovat tarkkaan valikoitu eliittiryhmä, jonka jäsenten fyysiset ja henkiset ominaisuudet ovat planeetan huippuluokkaa.
Jatkossa avaruuteen viedään kenties yhä useamman ammattiryhmän edustajia. Visionääri Elon Muskin luotsaama avaruusyhtiö SpaceX ilmoitti syyskuussa pyrkivänsä vuonna 2023 järjestämään turistilennon Kuuhun. Suunnitelma veisi toteutuessaan avaruuteen ensimmäistä kertaa joukon taiteilijoita.
Maapallon ulkopuolinen elämä
Mahdollisuus toisten älyllisten elämänmuotojen kohtaamisesta kiehtoo. Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Jos huudamme tarpeeksi lujaa, onko tuolla jossain joku, joka voisi vastata? Avaruuden äärettömyydessä vieraiden elämänmuotojen kohtaaminen ei välttämättä tarkoittaisi scifielokuvien kuvastoa humanoideista tai muista itsemme kaltaisista olennoista.
Mikäli joskus kohtaamme elämää avaruudessa, kuka määrittelee mikä on älyllistä tai arvokasta elämää? Kuka päättää, miten suhtaudumme vieraaseen elämään? Entä arvelevatko astronautit itse, että elämän kohtaaminen tulee joskus ajankohtaiseksi?
Elämä jo omalla planeetallamme on valtavan monimuotoista. Valtahierarkiat eivät päde ainoastaan avaruusmatkailua ja Maan ulkopuolista elämää pohtiessa, vaan niiden vaikutus näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Millainen elämä Maan päällä on toista arvokkaampaa, ja kenen näkökulmasta? Rohkaistaanko astronautteja kyseenalaistamaan näitä rakenteita koulutuksensa aikana?
