Post by Sanna Rauhala

Antropologinen kenttätyö on hidasta, intensiivistä ja kokonaisvaltaista, ja sivupolkuja on usein vaikeaa välttää. Mutta milloin tutkimus tulisi osata kentän osalta lopettaa? Mistä tutkija tietää, kuinka paljon aineistoa on tarpeeksi - tai onko sitä jo liikaa? Jos tutkittava maailma on kovin vieras, jo siihen orientoituminen voi viedä paljon aikaa. Jotkut opettelevat paikallisen kielen kokonaan itse, toiset käyttävät aikaa luotettavan tulkin hankkimiseen.

Peliala on maailmanlaajuinen miljardibisnes, eikä kasvulle näy loppua. Tietokone- ja konsolipelien lisäksi mobiilipelit kasvattavat suosiotaan jatkuvasti. Kansainvälisellä tasolla huippupelaajat pääsevät turnauksissa miljoona-ansioille. Miten antropologinen osaaminen näkyy pelialalla? Miten sinne päädytään? Työelämätoimituksen haastattelussa erityisesti mobiilipelien parissa työskennellyt Ari-Matti Piippo.

Antropologista tutkimusta tehdään nykyään paitsi alkuperäiskansoista ja kaukaisista maista, myös tutummista aiheista, kuten urheilusta, lähiöistä ja perihämäläisestä kahvipöytäkursailusta. Miksi monet antropologit silti tuntevat syyllisyyttä tai jopa ajoittaista katumusta siitä, että valittu aihe ei olekaan tarpeeksi jännittävä – tai siitä, että se ei vie heitä tarpeeksi kauas kotoa?

Mitä viitteitä ihmisen ja apinan yhteisestä menneisyydestä voimme löytää? Olemmeko uniikkeja rituaaleissamme, käyttäytymismalleissamme ja kommunikaatiotavoissamme? Näitä ja muita ihmisten juuriin pureutuvia kysymyksiä tutkii evoluutioantropologia.

Yliopistomaailma on kohdannut viime vuosina monia muutoksia. Henkilökuntaa on irtisanottu ja määrärahoja leikattu. Oppiaineet yhdistyvät uusiksi kokonaisuuksiksi, mikä saattaa tuntua sekavalta tai jopa uhkaavalta. Mullistusten keskellä on pakko pysähtyä pohtimaan, millaisena tulevaisuus yliopistoille näyttäytyy. Mitä uudistukset käytännössä tarkoittavat? Millaisia muutoksia leikkausten seurauksena on jo jouduttu tekemään, ja miten ne ovat vaikuttaneet antropologiaan yliopistoissa sekä henkilöstön että opiskelijoiden kannalta?

Soveltavan antropologian konferenssissa keskusteltiin siitä, kuinka yhteisöt ja kulttuurit antavat erilaisia merkityksiä innovaatioille. Esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödynnetään monin eri tavoin eri puolilla maailmaa. Maailma digitalisoituu ja automatisoituu, ihmiset ja koneet elävät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa. Antropologinen tieto, ymmärrys ihmisen käyttäytymisestä alati muuttuvassa ympäristössä, voi tuoda huimasti lisäarvoa sosiaalisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kehittämiseen.