Kuukautiset ovat edelleen uhka

Kuukautissuojien ja tamponien verotus ovat puhut­ta­neet mediassa. Minttu Mikkonen kirjoitti Helsingin Sanomien kolum­nis­saan kuu­kau­tis­suo­jien arvon­li­sä­ve­ron las­ke­mi­ses­ta ja totesi, että olisi aika puhua kuu­kau­tis­ta­sa-arvosta. Kuinka paljon tilaa tasa-arvon mal­lis­sam­me on bio­lo­gi­sel­le ja sosi­aa­li­sel­le eri­lai­suu­del­le?

Ehkä kuu­kau­tis­ta­sa-arvosta ei tähän mennessä ole puhuttu siksi, että kuu­kau­ti­set muis­tut­ta­vat mies- ja nais­ke­ho­jen bio­lo­gi­ses­ta eroa­vai­suu­des­ta. Se taas on ris­ti­rii­das­sa väitteen kanssa, että näillä kahdella suku­puo­lel­la olisi kaikissa tilan­teis­sa saman­lai­set läh­tö­koh­dat.

Antropologit ovat tar­kas­tel­leet kuu­kau­tis­ten asemaa ja niihin liit­ty­vien tabujen juuria eri yhtei­söis­sä. Fyysisen ja ling­vis­ti­sen ant­ro­po­lo­gian tutkijat ovat pohtineet esi­mer­kik­si kuu­kau­ti­siin liittyviä ritu­aa­le­ja. Mary Douglas kirjoitti kuu­kau­tis­ve­ren sym­bo­loi­van siir­ty­mä­vai­het­ta, joka rikkoo olemassa olevia kult­tuu­ri­sia raken­tei­ta. Hänen mukaansa kuu­kau­ti­sis­sa piilee juuri tämän vuoksi jon­kin­lais­ta uhkaa.

Nyky-yhteis­kun­nas­sa kuu­kau­ti­set ovat taka-alalla. Ruumis on siirtynyt lää­kä­rei­den vastuulle ja synnytys ter­vey­sam­mat­ti­lais­ten, kuten käti­löi­den, eri­koi­suu­dek­si. Julkisessa kes­kus­te­lus­sa kuu­kau­tis­ve­ri neut­ra­li­soi­daan, ja kohtu nousee esiin tärkeänä elimenä vain syn­nyt­tä­mi­sen yhtey­des­sä.

Kun naiset aloit­ti­vat palk­ka­työn, kor­vat­tiin femi­nii­ni­syy­teen aiemmin hei­jas­te­tut asiat — kuten fyysinen heikkous — tasa-arvon nimissä ideo­lo­gial­la, joka painotti naisen kykyä työs­ken­nel­lä yhtä lailla kuin mies. Ajatus femi­nii­ni­ses­tä heik­kou­des­ta ja herk­kyy­des­tä jäi kuitenkin elämään. Kuten Liina Mustonen meillä on aiemmin kir­joit­ta­nut, teh­das­työn jälkeen 1900-luvulla naiset ohjattiin hoi­va­työ­hön ja pal­ve­luam­mat­tei­hin, joissa ajatus naisen kos­ke­tuk­ses­ta koettiin hyvänä. Samalla naisten osuus näissä amma­teis­sa laski niiden arvos­tus­ta.

Vaikka naiset siis usein huo­leh­ti­vat toisten kehoista, ei nais­ke­ho­jen bio­lo­gi­sia omi­nai­suuk­sia oteta huomioon päi­vit­täi­ses­sä työ­ryt­mis­sä tai vero­po­li­tii­kas­sa. Lääketieteessä kuu­kau­tis­vai­voi­hin suh­tau­du­taan usein vähä­tel­len. Esimerkiksi myoomat ovat kohdussa olevia hyvän­laa­tui­sia kasvaimia, joita esiintyy tilas­to­jen mukaan jopa joka kol­man­nel­la naisella. Yksi myoomien oireista on runsas veren­vuo­to kuu­kau­tis­ten aikana. Myös endo­met­rioo­si on ali­diag­no­soi­tu ja vähätelty sairaus, joka aiheuttaa usein suuria kipuja. Koska kuu­kau­tis­ki­pu­ja ei oteta vakavasti, endo­met­rioo­sin diag­no­soin­tiin voi mennä vuosia. Kumpaankin vaivaan suo­si­tel­laan koh­dun­pois­toa, vaikka se ei ole vält­tä­mä­tön­tä. Epätasa-arvoiset yhteis­kun­nal­li­set rakenteet hei­jas­tu­vat myös koh­dun­pois­to­leik­kauk­siin. Jos on varaa mennä yksi­tyi­sel­le puolelle hoi­det­ta­vak­si, kuulee myös muista hoi­to­vaih­toeh­dois­ta enemmän.

Kuukautissuojien korkea verotus ja koh­dun­pois­to­jen määrä näyttävät vah­vis­ta­van, että veren­vuo­to ja naisen sukue­li­met koetaan yhä uhka­ku­va­na — tällä kertaa kapi­ta­lis­ti­sel­le yhteis­kun­nal­le. Niiden koetaan maksavan yhteis­kun­nal­le rahaa. Tarkastelemalla naisten palk­ka­työn historiaa ja vallalla olevaa kuu­kau­tis­ta­bua voimme päätellä, että tasa-arvon mallimme on edelleen erittäin mies­ke­ho­kes­kei­nen. On aika kes­kus­tel­la siitä, miten nais­ke­ho­jen fysio­lo­gi­aa ei koettaisi nega­tii­vi­se­na, ja miten se saa­tai­siin mahtumaan tasa-arvon malliin.

  1. Liina Mustonen: Feminiini kehon työ ja soli­daa­ri­suus. AntroBlogi, maaliskuu 2018.
  2. Mary Douglas, 1966. Puhtaus ja vaara. 
  3. Chris Knight, 1991. Blood Relations: men­strua­tion and the origins of culture.

Kirjoittaja

Jasmin Immonen on Goldsmithin yliopistolta väitellyt sosiaaliantropologian tohtori. Hänen väitöksensä käsitteli koulunkäyntiä ja maapolitiikkaa, ja niihin liittyviä ajatuksia kansalaisuudesta Perussa.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Posti on aikeissa siirtää osan toiminnoistaan Viroon matalampien työvoimakustannusten toivossa. Samanaikaisesti postin johtaja nauttii hulppeaa vuosipalkkaa. Viime vuosina suuryritysten johtajien palkkiot ovat kasvaneet työntekijöiden aseman heikentyessä. Kysymys yhteiskunnassa vallitsevista tuloeroista ja niiden oikeuttamisesta on pysyvimpiä poliittisia kysymyksiä.

Suomessa on paljon aikuisia amatöörikilpaurheilijoita, joista osa on lajinsa huippuja maailmalla. Mikä saa heidät harrastamaan ja kilpailemaan vaativissa, paikoin tapaturma-alttiissa lajeissa ja käyttämään siihen lähes kaiken vapaa-aikansa?