Siirry suoraan sisältöön

Yakuzan keinoilla rasismia vastaan

Mitä yhteistä on yakuza-elokuvilla ja Japanin rasismin vastaisella liikehdinnällä? Docpoint-festivaalilla esitettävä Counters rinnastaa nämä kaksi ilmiötä tavalla, joka saa antropologin ajattelemaan lahjojen vaihtamisen teorioita.

Counters on dokumenttielokuva militanteista rasismin vastustajista Japanissa. Sen päähenkilö on entinen yakuza Takahashi, joka soveltaa rikollisjärjestössä oppimaansa röyhkeyttä taistellessaan vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Elokuva seuraa Otokogumi-nimistä militanttia ryhmää, joka toimi vuosina 2013–16 osana suurempaa rasismin vastaista Counters-kansalaisliikettä. Otokogumin jäsenet häiritsivät rasistisia, erityisesti japaninkorealaisiin kohdistuvia vihamarsseja hyökkäämällä mielenosoittajien kimppuun käyttäen nyrkkejään.


Antropologina – ja
Takashi Miiken yakuza-elokuvien suurena ystävänä – en voi olla peilaamatta elokuvan esitystapaa ja siinä kuvattuja keinoja vastavuoroisuuden teorioihin. Näiden ajatusten alkulähde on Marcel Mauss, ranskalainen nojatuoliantropologi. Hän julkaisi vuonna 1925 kuuluisan lahjaesseensä, jossa hän kirjoitti, että vastavuoroiset vaihtosuhteet ovat kaikkien ihmisyhteisöjen ytimessä.Toinen ranskalainen ajattelija, Georges Bataille, kehitti edelleen Maussin ajatuksia vaihdosta. Bataillea kiinnosti potlatch, Luoteis-Amerikan alkuperäiskansojen rituaali. Siinä järjestäjän tarkoituksena oli lahjoittaa muille mahdollisimman paljon rikkauksia, ”murskata heidät lahjoilla” ja täten asettaa lahjojen saajat kestämättömään kunniavelkaan.


Maussille potlatch oli lahjanannon ”hirviömuoto”, koska vastavuoroisuus muuttui siinä aggressiiviseksi kilpailuksi. Bataillea kiinnostivat tällaiset tuhoisaksi kehittyvät sosiaaliset mekanismit. Hän piti niitä ihmiselämän ymmärtämisen kannalta keskeisempänä kuin rauhanomaista vastavuoroisuutta.


Kolmas ranskalainen, sosiologi
Jean Baudrillard, jatkoi Maussin ja Bataillen ajatusten pohjalta analysoidessaan terrorismia vastavuoroisuutena. Hänelle terroristin ja yhteiskunnan välinen suhde oli äärimmäinen esimerkki symbolisesta vaihdosta. Itsemurhaterroristin ”lahjaan”, oman hengen uhraukseen, on yhteisön mahdoton vastata.

Kuva: Docpoint

Sarjakuvamaista satuttamista

Baudrillardia ja Bataillea kiinnostanut negatiivinen vastavuoroisuus, jossa tarkoitus on vahingoittaa toista, on myös keskeinen populaarikulttuurin ulottuvuus Japanissa. Esimerkiksi ohjaaja Takashi Miike on kuuluisa yakuza-elokuvistaan, joissa tärkeä juonielementti on väkivallan ja verikoston kierre. Kilpailevat yakuza-klaanit tappavat vuorotellen toistensa edustajia, koska heidän kunniakoodinsa velvoittaa ”palauttamaan lahjan”. Miike esittää väkivallan usein tyylillä, joka on saanut vaikutteita manga-sarjakuvista, esimerkiksi liioittelemalla sitä absurdiuteen asti.


Tämäntyyppistä estetiikkaa – sarjakuvamaisia päähenkilöiden esittelytekstejä myöten – hyödyntää Counters-elokuvan ohjaaja
Ilha Lee, joka nostaa dokumenttinsa päähenkilöksi Takahashin, entisen yakuza-gangsterin. Takahashi ottaa missiokseen vastustaa etnonationalistista Zaitokukai-liikettä väkivaltaisesti, hyökkäämällä heidän kimppuunsa.


Syntyy kiinnostava dynamiikka: rasisminvastaisen Counters-liikkeen sisällä toimii radikaali ryhmittymä Otokogumi, jonka tehtävä on estää ja häiritä rasistisia mielenosoituksia keinoja kaihtamatta. Takahashin ja Zaitokukai-liikkeen johtajan
Makoto Sakurain välille syntyy negatiivisen vastavuoroisuuden ”hirviömäinen” vaihtosuhde, jossa kumpikin haaveilee toistensa pahoinpitelystä.

Kuva: Docpoint

Välillä elokuva käsittelee kansalaisliikkeiden laajempaa yhteiskunnallista asemaa, esimerkiksi poliitikkojen kytköksiä Zaitokukaihin. Eräässä kohtauksessa kansanedustajalta kysytään valokuvasta, jossa hän poseeraa yhdessä rasistisen järjestön edustajien kanssa. Yhtäläisyydet Suomen politiikan käänteisiin ovat selvät: kun perussuomalaispoliitikko kertoo ajautuneensa sattumalta natsien kanssa samaan valokuvaan, japanilainen parlamentaarikko vetoaa muistinmenetykseen.


Elokuva esittää kaaren, jossa Counters-kansalaisliikkeen toiminta parantaa maailmaa: vuonna 2016 Japanin parlamentti ratifioi vihapuheen vastaisen lain. Tämä hetki kuvataan elokuvassa Counters-liikkeen voittona. Valitettavasti todellisuudessa laki ei ratkaissut elokuvan kuvaamia ongelmia.
Vihapuhelaki ei säädä mitään rangaistuksia, eikä vähentänyt ilmiötä Japanin yhteiskunnassa. Tarinan konna Sakurai perusti Japani ensin -nimisen äärioikeistolaisen puolueen, joka tosin ei ole tähän mennessä saanut lainkaan edustajia valtuustoihin eikä parlamenttiin. 

 

Onnistuneinta elokuvassa on antropologinen ote ex-yakuzan eetokseen. Takahashi toimii kuin ranskalaisten lahjateoreetikkojen analysoimat vastavuoroisuuden ”hirviömuotojen” vaihtokumppanit: olennaista on kiihdyttää ristiriitainen suhde äärimmilleen. Takahashin logiikan ja etiikan kautta tulkittuna Sakurain vihan ilmaisuun on vain yksi mahdollinen vastalääke – pitää olla vielä vihaisempi.Artikkeli on osa Docpoint 2020 -elokuvafestivaalin ohjelmistosta tuotettujen kommenttien sarjaa. Tutkija katsoi elokuvan -henkisiä tekstejä julkaisevat elokuvafestivaalin alla ja sen aikana meidän lisäksemme Politiikasta ja Ilmiö.

Toimitus

  • Podcast-lukija: Eemi Nordström
  • Verkkotaitto: Niina Paasovaara
  • Artikkelikuva: Docpoint

Lukemista

  1. Arppe, Tiina. 1992. Pyhän jäännökset. Ranskalaisia rajanylityksiä.
  2. Baudrillard, Jean. 1993. Symbolic Exchange and Death.
  3. Bataille, Georges. 1988. The Accursed Share.
  4. Dillon, Mike. 2012. “The Immigrant and the Yakuza: Gangscapes in Miike Takashi’s DOA.” Studies in the Humanities 39 (40): 1–2.
  5. Mauss, Marcel. 1999. Lahja: Vaihdannan muodot ja periaatteet arkaaisissa yhteiskunnissa.
Jaa tämä artikkeli:
Heikki Wilenius

Heikki Wilenius

Heikki Wilenius on antropologi, kouluttaja ja ohjelmoija, ja kuuluu AntroBlogin toimituskuntaan. Hän on tehnyt tutkimusta jaavalaisesta paikallispolitiikasta, sekä valtionmuodostuksesta ja luonnonvarojen käytöstä Kalimantanin saarella Indonesiassa. Tällä hetkellä hän tutkii suurten kielimallien käyttöönoton aiheuttamaa muutosta ohjelmistonkehittäjien työhön.Katso kirjoittajan artikkelit

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *