Siirry suoraan sisältöön

Hölmö, kelmi hymy

Onko sinulla tuttavia Yhdysvalloista? Hymyilevätkö he jatkuvasti ilman syytä? Leveä, säteilevä hymy on tärkeä osa sosiaalista itseilmaisua USA:ssa, joka on myös kulttuurien sulatusuuni. Näillä asioilla saattaa olla yhteys.

Tutkimus vuodelta 2015 esittää, että mitä useammasta lähtömaasta valtio on vastaanottanut maahanmuuttajia, sitä enemmän siellä esiintyy näkyvää tunneilmaisua. Monenkirjavista kulttuureista tulevien ihmisten joukossa runsas hymyily voi tuntua vaistomaisesti hyvältä idealta. Sillä voi vähentää väärinymmärryksiä yhteisen kielen ja tapakulttuurin puuttuessa. Monikulttuurisissa yhteiskunnissa hymyä käytetään yhteyden luomiseen useammin kuin homogeenisemmissa yhteiskunnissa.

Vaikka kaikkialla hymyillään, sosiaalinen hymy ei tarkoita aina samaa asiaa. Saman eleen jopa päinvastainen merkitys eri kulttuuripiireissä ei helpota hankalia kansainvälisiä suhteita, ja hymyn kulttuurierot voivat olla pieniä hidasteita esimerkiksi monikansallisessa yritysmaailmassa.

Venäläisessä liike-elämässä ei hymyillä auktoriteettiasemassa oleville henkilöille, sillä se osoittaisi kunnioituksen puutetta. Hymy väärässä paikassa voi viestiä myös puijausmentaliteetista. Samaa heijastelee suomalainen sanaparsi ”mies se tulee räkänokastakin, mut ei tyhjän naurajasta”.

Pohjoisamerikkalainen asiakaspalvelukulttuuri ei siirry yritysten mukana Venäjälle, Saksaan tai Suomeen sellaisenaan. Asiakaspalvelijan työhön USA:ssa ehdottomasti kuuluva, leveällä hymyllä kuorrutettu kiinteä katsekontakti saattaa vetäytyvämmän ilmaisun kulttuureissa viestiä jopa epäluotettavuutta, typeryyttä tai ylemmyydentuntoa.

Jos suomalainen ei perinteisesti ole aulis hymyilemään, monipuolistuva maahanmuutto saattaa ajan kanssa korjata tämänkin asian.

Lukemista

  1. The Atlantic: Why Americans Smile So Much

Lisää Kulttuurishokkeja

Jaa tämä artikkeli:
Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho

Ninnu Koskenalho on somatiikkaan erikoistunut lyhytterapeutti, antropologi ja tiedeviestijä. Antropologian kentällä hän on suuntautunut psykologiseen antropologiaan, uskontoantropologiaan sekä itäisen ja eteläisen Aasian kulttuureihin.View Author posts

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

AntroBlogi
Tietosuojakatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tarjotakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi. Ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme. Evästeet välittävät tiimillemme tietoa siitä, mikä verkkosivustossamme on sinulle kiinnostavinta ja hyödyllisintä.