Ninnu Koskenalho on somatiikkaan erikoistunut lyhytterapeutti, antropologi ja tiedeviestijä. Antropologian kentällä hän on suuntautunut psykologiseen antropologiaan, uskontoantropologiaan sekä itäisen ja eteläisen Aasian kulttuureihin.
Varma kevään merkki antropologismielisille on jo kolmatta kertaa järjestettävä Cultureels-elokuvafestivaali. Tapahtuman teema on tänä vuonna Valta ja vastarinta, joita tarkastellaan etnografisen dokumenttielokuvan kautta.
Helsinkiläiset opettajat saivat työnantajalta lahjaksi joulupussin. Sen vaatimaton sisältö ei miellyttänyt osaa vastaanottajista. Kommenttipalstoilla opettajia moitittiin kiittämättömyydestä. Miksi huono lahja on niin monin tavoin hankala juttu?
Koronapandemian viimeisimpiä käänteitä on koronaskeptisyyden näkyvyyden kasvu. Keskustelu aiheen tiimoilta ulottuu rajoitustoimenpiteiden kritisoinnista viruksen olemassaolon kyseenalaistamiseen. Lyhyen ajan sisällä myös Suomessa on kirjoitettu useita juttuja hyvinvointialan piirissä ilmenevästä koronaskeptisyydestä. Näissä koronatoimenpiteitä ja maskien käyttöä kritisoivissa keskusteluissa eräs keskeinen, toistuva käsite on pelko.
On ensiarvoisen tärkeää, että puhe tieteen ja tutkimuksen arvosta, tutkittuun tietoon pohjaavasta journalismista ja tieteen kansantajuistamisen tärkeydestä materialisoituu myös sen eteen tehtävän työn rahoituksena.
Rantaloma on vapaa-ajan ikoninen symboli, mutta ilmiönä varsin nuori. Merenrannan nykyinen imago alkoi muodostua, kun eurooppalainen eliitti kiinnostui omasta terveydestään.
Asteekkien imperiumi tunnetaan erityisesti ihmisuhreja vaatineista uskonnollis-poliittisista menoistaan. Verenhimoisen maineen alle peittyy monia asteekkikulttuurin muita piirteitä, kuten suhde alkoholijuomiin.