Post by Saara Toukolehto

Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa.

Maailmassa järjestetään vuosittain satoja tieteellisiä konferensseja, joihin osallistuu lukematon määrä asiantuntijoita eri aloilta. Konferenssit näyttäytyvät tiedeyhteisön ulkopuolisen silmissä usein vieraina ja epäkiinnostavina tapahtumina. Kuinka paikkansapitäviä ovat mielikuvat puuduttavan tylsistä, monotonisella äänellä pidetyistä paneeliesityksistä tai silmälasipäisistä nörteistä väittelemässä kiihkeästi täysin käsittämättömistä asioista? Voisiko tiedeskenellä olla annettavaa myös laajemmalle yleisölle? Missä mättää, kun tiedeyhteisön saavutukset harvoin kantautuvat alan ulkopuolisten korviin?

Suomen Antropologisen Seuran vuosittain järjestämillä kansainvälisillä Antropologipäivillä keskustellaan ajankohtaisista antropologisista teemoista ja käsitteistä. Tänä vuonna teemat ovat maisema, sosiaalisuus ja materiaalisuus. Tiedämme jokainen, mihin nämä termit arkipuheessamme viittaavat. Antropologisina käsitteinä ne ovat kuitenkin merkitykseltään laajempia. Miten käsitteitä lähestytään yhteiskuntatieteissä?