Jair Bolsonaron valinta Brasilian presidentiksi on katkera pala maan alkuperäiskansoille. Bolsonaro ajaa vähemmistöjen oikeuksien vähentämistä ja Amazonian avaamista luonnonvarahankkeille ja maataloudelle. Maan 300 alkuperäiskansan reservaatit tulee hänen mukaansa yksityistää.
Käsitteen paskaduuni toi suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun aktivisti Eetu Viren kymmenisen vuotta sitten. Viren viittasi termillä esimerkiksi huonosti palkattuun työhön hampurilaisravintolassa tai siivoamiseen seitsemän euron tuntipalkalla. Hiukan vähemmälle huomiolle on jäänyt, että myös akateeminen tutkimustyö on usein eräänlaista paskaduunia.
Työelämäprofessori Pekka Mattilan Kauppalehden kolumnissa oli mukana annos lahjateoriaa. Hän pohtii sitä jokaisesta kaveripiiristä tuttua kitsastelevaa henkilöä, joka välttelee laskun maksamista ja kehittelee strategioita päästäkseen tilanteista mahdollisimman halvalla. Analyysissa jää huomaamatta lahjaan liittyvä myrkyllisyys, jota antropologit Marcel Maussista lähtien ovat pitäneet ehkäpä lahjan kaikkein merkittävimpänä ominaisuutena.
Viime aikoina valtamediassa on nähty yhä enemmän sanaa “rodullistettu”. HS uutisoi tutkimuksesta, jonka mukaan poliisikoulutukseen tulisi sisällyttää mm. keskusteluja siitä, miten kohdata rodullistettuja vähemmistöjä. Rodullistaminen viittaa kansakunnan sisäisiin ja ulkoisiin valtasuhteisiin. Se viittaa prosesseihin, joiden kautta ihmisen ominaisuuksia aletaan pitää luonnollisina tai muuttumattomina.
Ilmastonmuutos on luonnontieteellinen tosiasia. Se on elämäntapojemme ja kulttuuristen valintojemme tuote, jonka vaikutukset myös muokkaavat sosiaalista todellisuutta ja kulttuuria. Lisäksi tapamme käsitteellistää ilmastonmuutosta ja etsiä ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen ovat kulttuurisesti jäsentyneitä.
