Suremisen arvoinen Notre-Dame
Pariisin Notre-Damen katedraalin sytyttyä ilmiliekkeihin tapahtumasta muodostui globaali, medioitunut sururituaali, joka toi esiin yhä syvenevän kuilun rikkaiden ja köyhien välillä.
Kuka on todellinen diktaattori
Kun Venezuelan hallituksen joukot ampuivat luoteja ja kyynelkaasua estääkseen humanitaarista apua saapumasta maahan, yhdysvaltalainen lääketieteen professori Akash Goel ehdotti, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi maan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä syytteelle olisi kansan näännyttäminen.
Posti uusliberalismin pauloissa
Posti on aikeissa siirtää osan toiminnoistaan Viroon matalampien työvoimakustannusten toivossa. Samanaikaisesti postin johtaja nauttii hulppeaa vuosipalkkaa. Viime vuosina suuryritysten johtajien palkkiot ovat kasvaneet työntekijöiden aseman heikentyessä. Kysymys yhteiskunnassa vallitsevista tuloeroista ja niiden oikeuttamisesta on pysyvimpiä poliittisia kysymyksiä.
Afrikkalaisen muodin valkoiset pelastajat
Viime aikoina kehitysyhteistyökampanjat ovat saaneet paljon arvostelua siitä, miten sekä avun saajia että avun antajia esitetään mediassa. Esimerkiksi vaatesuunnittelija Paola Suhosen yhteistyö Planin kanssa vuonna 2017 herätti keskustelua valkoisesta pelastajuudesta. Liina Mustonen kirjoitti aiheesta Planin kampanjaa käsittelevässä AntroBlogin uutiskommentissa.
Eduskuntatalo pyhänä paikkana
Kun eduskunnan puhemies Paula Risikko (Kok.) käytti pyhyyden käsitettä 6.3.2018 järjestetyn ilmastomielenosoituksen yhteydessä, moni hieraisi silmiään. Eduskuntatalon pylväisiin kiivenneet ja niistä banderollin laskeneet mielenosoittajat olivat Risikon mukaan ”rikkoneet jotain pyhää”. Seurasi tavanomaista keskustelua turvatoimien kiristämisestä. Risikon lause tuo esiin kiinnostavan dynamiikan liittyen mielenosoituksiin, Eduskuntatalon arkkitehtuuriin ja Suomeen valtiona.