Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin.
Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.
Suomenruotsalaisuus identiteettinä ja kulttuurina on vaikeasti määriteltävissä, mutta se luo perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle.
Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää?
Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana?
Uutisten kommenttipalstat ja some täyttyvät viesteistä, joissa uhotaan että mieltään osoittavien ihmisten yli pitäisi ajaa autolla ja heitä pitäisi kohdella väkivaltaisesti, ja joiden mukaan rauhallisesti kadulla istuvat aktivistit ovat terroristeja.
