Sisun moninaiset merkitykset ja niiden syntyminen sekä sisun kehittyminen suomalaisuuden kuvaajaksi tunnetaan huonosti. Millainen yhteys sisulla on suomalaisuuteen? Entä miten sisu näkyy sukupuolittuneena käsitteenä ja Suomi-brändin rakentajana?
Uutisten kommenttipalstat ja some täyttyvät viesteistä, joissa uhotaan että mieltään osoittavien ihmisten yli pitäisi ajaa autolla ja heitä pitäisi kohdella väkivaltaisesti, ja joiden mukaan rauhallisesti kadulla istuvat aktivistit ovat terroristeja.
Vaatetusalan yritykset ovat tänäkin syksynä käyttäneet mainoskampanjoissaan mielenterveyden häiriöitä kuvaavia termejä, kuten “mania” ja “hullu”. Mediassa on useana vuonna keskusteltu siitä, miksi tällaisten termien käyttö mainonnassa on ongelmallista ja loukkaavaa mielenterveyden häiriötä sairastavia kohtaan. Miten ongelmallisuus muodostuu kielellisen viestinnän kautta?
Tekijät Juontaja: Janne Vasarainen Teksti: Emmi Huhtaniemi Kuvaus, ohjaus ja leikkaus: Janne Vasarainen Jälkituotanto: Gennady Kurushin ja Janne Vasarainen Lukemista New Yorker, 2015: The Whistled Language…
Monet arvovaltaiset tahot ovat viime aikoina peräänkuuluttaneet asiallisempaa keskustelukulttuuria suomalaisessa julkisuudessa. Mutta mikä on tämä ”julkisuus”, jossa pitäisi keskustella paremmin?
Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi hiljan tutkimuksen, jossa kartoitettiin suomalaisten asenteita eri ihmisryhmiin kohdistuvien nimitysten sopivuudesta julkiseen keskusteluun. Päällisin puolin tutkimus ja sen tulokset vaikuttavat suoraviivaisilta, muta tulosten näennäinen yksiselitteisyys kuitenkin kätkee taakseen nimittelyn sallittavuudesta Suomessa pitkään jatkuneen kiivaan keskustelun.