Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt kysymykset liittolaisuuksista Euroopassa ajankohtaisiksi. Venäjän vaatimukset kylmän sodan aikaisen etupiirijaon palauttamisesta herättävät kysymyksen entisen itäblokin sidonnaisuuksista ja poliittisesta tilanteesta. Yksi räjähdysherkkä alue on Bosnia-Hertsegovina.
Suomessa on runsaasti kyliä, joita kuvaillaan kuoleviksi. Niistä näyttävät kadonneet sekä asukkaat että perinteiset maaseutuelinkeinot. Moni lomamatkalainen painaa näiden kylien kohdalla mieluusti kaasua, sillä niiden ei oleteta tarjoavan kauniita maisemia saati muita elämyksiä. Kylään pysähtyvä ja sitä läheltä tarkasteleva etnografi tietää kuitenkin paremmin! Hänelle juttelevat kylän savupiiputkin.
Lopettaako Libanonin ”lokakuun vallankumous” sisällissodan, joka loppui 30 vuotta sitten? Lokakuussa 2019 kansa lähti Libanonissa kaduille vaatimaan loppua korruptiolle, sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä uusia vaaleja. Ennen kaikkea vallankumoukselliset vaativat maan uskonkuntien väliselle vallanjaolle perustuvan järjestelmän kaatamista.
Sodat ja konfliktit pysyvät valitettavasti ajankohtaisina vuosikymmenestä toiseen. Miten antropologista tietoa voi hyödyntää sodan ja rauhan kysymyksissä? Mitä annettavaa tutkijoilla on, ja pitäisikö heidän osallistua aktiivisemmin rauhan edistämiseen?
Jemen kärsii pitkään jatkuneesta sisällissodasta ja vakavasta nälänhädästä. YK:n rauhanneuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta, joten Tampereen yliopiston sosiaaliantropologian yliopistonlehtori Susanne Dahlgren suunnitteli maalle erilaisen rauhansuunnitelman.…
Valkoinen Suomi lauloi sisällissodan aikana, ja sen jälkeen, koti-ikävästä, “ryssistä” ja urheista Pohjanmaan miehistä. Niin sanotun uusisänmaallisen käänteen myötä valkoisen Suomen laulut ovat palanneet sekä virallisen Suomen seremonioihin että Youtube-videoihin. Niiden avulla kommentoidaan pikemminkin nykyaikaa kuin sodan kauhuja sadan vuoden takaa.
