Länsimaissa populaarikulttuuri on perinteisesti nähty uhkana moraalisille normeille ja yhteiskunnalliselle järjestykselle, 1800-luvun lopun sarjanovelleista 1980- ja 1990-lukujen metallimusiikkiin. Digitaaliset pelit ovat yksi viimeisimmistä päivityksistä tähän vuosisataiseen kulttuuriseen jatkumoon. Niistä alettiin tekemään syntipukkeja yhteiskunnallisille ongelmille 1990-luvun puolivälissä. Perusargumentti on, että väkivaltaiset pelit lisäävät aggressiivisuutta, ja saattavat pahimmillaan johtaa jopa väkivaltaiseen käyttäytymiseen.

Alussa ihmisapina oppii käyttämään työkalua aseena. Aggressiivisuuden puuskassa hän tappaa sillä kilpailevan ihmisapinaryhmän jäsenen. Muut hänen ryhmästään yhtyvät väkivaltaan. Näin kutoo Stanley Kubrick Avaruusseikkailu 2001 -elokuvan alussa ihmiskunnan kehityksen ja sodankäynnin yhteen. Onko kuvaus fiktiota? Uskomus, että vain sivistys voi kahlita sisäisen petomme, on iskostettu syvään. Filosofi Thomas Hobbesin mukaan ennen järjestäytynyttä yhteiskuntaa vallitsi kaikkien sota kaikkia vastaan. Nykyisin näkemystä perustellaan evoluutiopsykologialla: sotaisuus johtuu aggressiivisuudesta, joka on luonnonvalinnan kautta kirjattu geeneihimme.

Tyttöjen sukuelimien silpominen on syvään juurtunut kulttuurinen käytäntö, joka kytkeytyy naiseuteen ja ihmisyyteen ja yhteiskunnan sukupuoli- ja valtajärjestelmään. Perinne ei ole sidottu mihinkään tiettyyn uskontoon: sitä esiintyy esimerkiksi sekä islamin- että kristinuskoisten parissa. Se on riitti, jonka avulla luodaan yksilöitä, yhteisöjä ja yhteisön identiteettiä. Riitin välityksellä ryhmä toistuvasti uudistaa käsityksen itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan. Perinnettä vastustetaan sen ympäri maailmaa sen raakuuden vuoksi.

Tiistaisessa Pohjantähden alla -jaksossa Arman Alizad tutustui Suomen poliisin arkeen. Meillä poliisiin suhtaudutaan suopeasti. Muutaman vuoden takaisesta Aarnio-skandaalista huolimatta lainvalvojat nähdään pääasiassa rehteinä ja luotettavina. Virkavalta pyrkii olemaan neutraali toimija, joka korostaa ottavansa kaikkien turvallisuuden huomioon. Mihin asti hyvät aikeet riittävät?

Saksassa ja maailmalla vietetään vuosittain 27. tammikuuta vainojen uhrien muistopäivää Auschwitzin keskitysleirin lopettamisen kunniaksi. 72 vuotta sitten puna-armeija otti natseilta haltuunsa kuolemanleirin, jossa menetti henkensä arviolta 1.1 miljoonaa ihmistä. Auschwitzistä on tullut yksi merkittävimmistä holokaustin symboleista. Holokaustilla on merkittävä rooli saksalaisessa kollektiivisessa identiteetissä, ja menneisyyden käsittely jatkuu maassa yhä.