1.11. – 17.11.17 | Numur – Islam ja minä

Muslimitaustaiset nuoret pohtivat voi­ma­va­ro­jaan näyt­te­lys­sä.

Numur – Islam ja minä — näyt­te­lys­sä (1.11. – 17.11.) joukko suo­ma­lai­sia mus­li­mi­taus­tai­sia nuoria naisia ja miehiä tutkii taiteen keinoin pai­kan­tu­mi­si­aan ja vah­vuuk­si­aan.

Nuoret nostavat kes­kus­te­luun eri teemoja omissa töissään ja näyttelyn yhtey­des­sä jär­jes­tet­tä­vis­sä semi­naa­reis­sa ja työ­pa­jois­sa. Teemoja ovat kult­tuu­rien välissä eläminen, suhde uskontoon, suku­puo­li­roo­lit, sek­su­aa­li­suus, kuu­lu­mi­sen ja tur­val­li­suu­den koke­muk­set, van­hem­muus, suku­pol­vien väliset suhteet, moni­kie­li­syys, kau­pun­ki­ti­la ja este­tiik­ka, yhteis­kun­nal­li­nen aktivismi, ja islam dias­po­ras­sa. Näyttelyssä on esillä valokuvia, videoita, maa­lauk­sia, runoutta sekä audio­vi­su­aa­li­sia ja tekstiili-ins­tal­laa­tioi­ta.

Musliminuorista puhutaan usein ongel­ma­kes­kei­ses­ti. Me haluamme sen sijaan selvittää, millaiset tekijät tukevat nuorten sel­viy­ty­mis­tä ja kuinka he raken­ta­vat iden­ti­teet­ti­ään ja kuu­lu­mi­sen tun­net­taan, kertoo Nuoret muslimit ja resi­liens­si -tut­ki­mus­hank­keen johtaja, dosentti Marja Tiilikainen Helsingin yli­opis­tos­ta.

Näyttelyllä halutaan myös välittää viestiä, että syn­nyn­näis­tä sisuk­kuut­ta ei aina tarvitse olla vah­vuuk­sien­sa löy­tä­mi­sek­si.

Näyttelyn avajaiset ovat kes­ki­viik­ko­na 1. mar­ras­kuu­ta kello 17.30 – 20.00. Näyttelyn avaa Helsingin kaupungin kult­tuu­rin ja vapaa-ajan apu­lais­por­mes­ta­ri Nasima Razmyar. Puheenvuoron saavat lisäksi Nuoret muslimit ry:n Helsingin jaoston puheen­joh­ta­ja Nahla Hewidy ja Nuoret muslimit ja resi­liens­si -tut­ki­mus­hank­keen edustajat. Illan lopuksi muusikko Janne Hyttinen lukee runojaan.

Islam ja minä -näyttely on osa Koneen Säätiön rahoit­ta­maa Nuoret muslimit ja resi­liens­si -tut­ki­mus­han­ket­ta (2016−2018), joka toteu­te­taan Helsingin yli­opis­tos­sa.

Numur – Islam ja minä
Stoan galleria 1.11. – 17.11.2017 Turunlinnantie 1, 00900 Helsinki

Young Muslims — A Participatory Study

https://​www​.facebook​.com/​i​s​l​a​m​j​a​m​i​na/

Muita tulevia tapahtumia

Kirjoittaja

AntroBlogin toimitus kirjoittaa lyhyempiä kommentteja toisinaan yhteisöllisen nimimerkin takaa. Kirjoittajat ovat antropologeja ja oman alansa ammattilaisia.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Alun perin Piilaaksosta rantautunut startup-yrittäjyys, suomeksi kasvuyrittäjyys, on noussut yhdeksi markkinatalouden suurimmaksi trendiksi vajaan vuosikymmen aikana. Suomessa start-up pöhinä saavuttaa huippunsa jokavuotisessa Slush-juhlassa. Tänä vuonna joulukuun alussa pidetty tapahtuma keräsi jo yli 2600 startup-yritystä ja vaikuttavan ryhmän puhujia skenen ajankohtaisimmista vaikuttajista aina rauhannobelisti Al Goreen. Mutta mitä startup-yrittäjyys oikeastaan on? Ja voidaanko siitä puhua pelkästään uutena yrityksen muotona vai jopa elämäntapana? Mitkä tunnusmerkit tekevät yrityksestä startupin?

Suomi 100 -tarra koristaa ruisleipäpakkausta ja radiojuontaja kertoo, kuinka juuri soinut biisi on osa Suomen satavuotista historiaa. Lukuisat puheet muistuttavat meitä tänään siitä, kuinka sota vaihtui rauhaksi ja köyhyys väistyi vaurauden ja edistyksen tieltä. Eduskunnan juhlaistunnossa viittaukset kansainvälisiin tilastoihin valjastetaan todistamaan tätä edistystä. Uudestaan ja uudestaan kuulemme, kuinka emme saa unohtaa historiaamme – tätä lähes lineaarista menestyskertomusta.

Yksin matkaavia nuoria ja lapsia on aina liikkunut pakolais- ja väestövirtojen mukana, mutta nyt heitä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yksin maahan tullut nuori tarvitsee paitsi turvallisen fyysisen myös sosiaalisesti hyväksyvän ympäristön, jonka avulla kotoutuminen uuteen maahan voi alkaa. Hän tarvitsee luotettavia aikuisia ja ennen kaikkea ystäviä uudesta kotimaastaan. Suomen Akatemian rahoittamassa TRUST-kärkihankkeessa korostetaan kuulumisen tunteen merkitystä, jonka rakentumista yksin tulleiden lasten ja nuorten arjessa tulisi tukea ja vahvistaa. Nuorten kanssa työskentelevät ihmiset puhuvat ”järkyttävästä käänteestä”, johon on johtanut pyrkimys mahdollisimman suuren ihmismäärän nopeaan ja tehokkaaseen käsittelyyn.

Voiko lapsuudessa nähty Disneyn animaatioelokuva vaikuttaa aikuisen identiteettiin? Entä voiko eläinpukuun pukeutuminen olla merkki kulttuurituotannon muutoksesta? Turrifandom (engl. furry fandom) on kansainvälinen fanikulttuuri ja -yhteisö, jonka jäseniä yhdistää kiinnostus antropomorfisiin eli ihmismäisiin eläinhahmoihin. Turrien fanituksen kohteena ovat tällaisia eläinhahmoja sisältävät sarjakuvat, pelit, animaatioelokuvat ja -televisiosarjat.