Martin Luther King ja rasismi

Martin Luther Kingin kuo­le­mas­ta tuli 4.4.2018 täyteen 50 vuotta. King on Suomessa suh­teel­li­sen tun­te­ma­ton hahmo, vaikka moni varmasti osaakin yhdistää hänen nimensä Yhdysvalloissa 1950- ja 60-luvuilla käytyyn tais­te­luun afroa­me­rik­ka­lais­ten kan­sa­lai­soi­keuk­sien saa­vut­ta­mi­sek­si. Teologian ja sosio­lo­gian aka­tee­mi­set opinnot suo­rit­ta­nut King oli kan­sa­lai­soi­keus­liik­keen kär­ki­hah­mo, joka Mahatma Gandhin tavoin uskoi vankasti väki­val­lat­to­maan vas­ta­rin­taan.

Kingin radi­kaa­li­na pidettynä tavoit­tee­na oli yhden­ver­tai­nen kohtelu kaikille kan­sa­lai­sil­le ihon­vä­riin kat­so­mat­ta sekä perus­tus­lail­lis­ten oikeuk­sien, kuten äänioi­keu­den, toteu­tu­mi­sen takaa­mi­nen käy­tän­nös­sä. Käytännön uudis­tus­ten lisäksi King kävi tuki­joi­neen taistelua rasis­tis­ta maa­il­man­ku­vaa vastaan. Yhdysvaltojen kan­sa­lai­soi­keus­liik­keen onnistui ajaa lain­sää­dän­nön tasolla läpi vaa­ti­muk­set afroa­me­rik­ka­lais­ten äänioi­keu­den toteu­tu­mi­ses­ta ja rotue­rot­te­lun lopet­ta­mi­ses­ta. Pääasiallisena pää­mää­rä­nä oli taata yhtä­läis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mi­nen yhteis­kun­nas­sa. Taistelu yhteis­kun­nal­lis­ta rasismia vastaan jatkuu kuitenkin edelleen.

Olemme tottuneet kuulemaan kau­hu­ta­ri­noi­ta etnisestä pro­fi­loin­nis­ta rapakon takaa. Tällä viikolla jul­kais­tun tut­ki­muk­sen mukaan se on kuitenkin myös Suomessa yleinen poliisin toimintaa ohjaava käytäntö. Lisäksi vastaavaa epätasa-arvoista luo­kit­te­lua sovel­ta­vat työssään esi­mer­kik­si vartijat ja raja­var­tio­lai­tos. Etnisellä pro­fi­loin­nil­la viitataan henkilön kohteluun epäiltynä tai epäi­lyt­tä­vä­nä ihon­vä­riin, kieleen, uskontoon tai muuhun etniseen seikkaan perustuen. Kuten rotue­rot­te­lu Yhdysvalloissa, etninen pro­fi­loin­ti on Suomessa perus­tus­lain valossa rikos. Viranomaisten työs­ken­te­lyä tutkineet sosi­aa­li­tie­tei­li­jät ovat kuitenkin jo pitkään rapor­toi­neet etnisestä pro­fi­loin­nis­ta ja sosi­aa­li­ses­ta luo­kit­te­lus­ta eri puolilta maailmaa.

Valtaväestöön ulko­näöl­tään ja äidin­kie­lel­tään kuuluvien saattaa olla vaikea ymmärtää etnisen pro­fi­loin­nin vai­ku­tus­ta sen kohteena olevien ihmisten elämään. Itseen täysin aiheet­to­mas­ti koh­dis­tu­va nega­tii­vi­nen huomio poliisin tai muun viran­omai­sen taholta vai­keut­taa arkista elämää ja herättää epä­var­muut­ta omien oikeuk­sien toteu­tu­mi­ses­ta sekä epä­luot­ta­mus­ta vir­ka­val­taa kohtaan. Monet vähem­mis­tö­jen edustajat ovat esi­mer­kik­si rapor­toi­neet etteivät uskalla soittaa poliisia paikalle koh­da­tes­saan vai­keuk­sia. Suomessa val­ta­väes­töl­lä puo­les­taan harvoin on tällaisia nega­tii­vi­sia asso­si­aa­tioi­ta vir­ka­val­las­ta, ainakaan samassa mit­ta­kaa­vas­sa.

Etninen pro­fi­loin­ti eriar­vois­taa ihmisiä, vääristää tilastoja ja uusintaa rasis­ti­sia ste­reo­ty­pioi­ta. Tilastoja käytetään ajoittain oikeut­ta­maan etnistä pro­fi­loin­tia, joka on todel­li­suu­des­sa näitä tilastoja selittävä tekijä ja kertoo valvonnan koh­dis­tu­mi­ses­ta tiet­tyi­hin väes­tö­no­siin ylitse muiden. Yhdelle poliisi näyt­täy­tyy suo­je­li­ja­na, toiselle se on jokaista virhettä kyttäävä ja arvaa­ma­ton vihamies.

King varmasti kääntyisi hau­das­saan, jos hän tietäisi, kuinka arkista ja raken­teel­lis­ta rasismi edelleen on. Hänen ja tuhansien muiden rasismin uhrien taistelua jatkaen on edelleen ajan­koh­tais­ta kysyä, miten etnisestä pro­fi­loin­nis­ta pääs­täi­siin lopul­li­ses­ti eroon? Ja kuinka poliisi saadaan vas­tuuseen eriar­vois­ta­vas­ta toi­min­nas­ta?

  1. Pysäytetyt — etnisen pro­fi­loin­nin tut­ki­mus­han­ke
  2. The SAGE Handbook of Global Policing
  3. Policing and con­tem­po­ra­ry Governance: The anth­ro­po­lo­gy of police in practice

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Vuoden 1918 sotaa on tulkittu aikalaisten toimesta eri tavoin niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Myös sodanjälkeinen historiantutkimus on tuottanut erilaisia tulkintoja. Tätä moninaisuutta selittää se, että Suomessa sodittiin samanaikaisesti monesta eri syystä: työväenluokan vapauttamiseksi kapitalismin kahleista, valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja kotimaisia kapinallisia vastaan. Lisäksi vuoden 1918 sota oli osa ensimmäistä maailmansotaa. Miten sodan kokeneet ihmiset ovat ilmaisseet ja tulkinneet kokemuksiaan? Missä määrin kokemusten sisällöt muotoutuvat ja muuntuvat niissä prosesseissa, joissa henkilökohtaisesti koettu tapahtuma välitetään muille kerronnan avulla? Toisin sanoen, miten kokemuksia käsitellään – ilmaistaan ja tulkitaan – kun henkilökohtainen ja yksilöllinen tieto, tunne ja tulkinta asetetaan kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin ja välitetään tietylle kohderyhmälle sanojen voimalla?

Bali tunnetaan vehreänä paratiisina, jonka tenhossa kietoutuvat yhteen saaren valtavan kaunis luonto ja hindulaisen, näyttäviä rituaaleja korostavan henkisyyden erityispiirteet. Saaren menneisyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taianomainen: Bali oli aikanaan merkittävä alueellinen orjakaupan keskus.

Jalkapallon MM-kisojen aikaan valtava joukko ihmisiä kaikkialla maailmassa siirtyy väliaikaisesti edustamaan jotakin muuta kansalaisuutta kuin sitä, johon hänet normaalissa arjessa liitetään. Maailman suosituin ja seuratuin urheilulaji kietoutuu kiinnostavilla tavoilla nationalismiin ja lainattuihin identiteetteihin.