Yhteistyö äärioikeiston kanssa on tabu Saksassa

Saksassa kuohuu. “Tabu on rik­kou­tu­nut”. Talousliberalistisen FDP:n ehdokas Thomas Kemmerich voitti 5.2. Thüringenin osa­val­tion pää­mi­nis­te­ri­ää­nes­tyk­sen äärioi­keis­to­lai­sen AfD:n ja kans­le­ri­puo­lue CDU:n tuella. Voitto oli AfD:n äänistä kiinni ja yllätys, sillä voit­ta­jak­si povattiin istuvaa pää­mi­nis­te­riä, vasem­mis­to­lai­sen die Linken ehdokasta Bodo Ramelow’ta. Yhteistyö äärioi­keis­ton kanssa on tähän asti ollut sak­sa­lai­sil­le puo­lueil­le tabu, ja maan poli­tiik­kaa on ohjannut vuodesta 1945 anti­fa­sis­ti­nen linja

Tabu on keskeinen ant­ro­po­lo­gi­nen käsite. Sillä viitataan ant­ro­po­lo­gi Mary Douglasin hengessä ihmisten käytöstä ohjaaviin eri­lai­siin kiel­toi­hin, joihin liittyy vaaran ja puhtauden mää­ri­tel­miä. Tabut muo­dos­tu­vat tietyssä sosio­kult­tuu­ri­ses­sa kon­teks­tis­sa, eikä niitä usein voi ymmärtää ilman laajemman kon­teks­tin tar­kas­te­lua. Douglas muistutti, että luo­kit­te­lu­jär­jes­tel­mät tuottavat myös asioita, jotka rikkovat jär­jes­tel­mää. Antidemokraattisia puolueita voi pitää demo­kraat­ti­sen jär­jes­tel­män ano­ma­lioi­na. Ne saavat voimansa demo­kra­tias­ta, mutta ovat sen vastaisia.

Saksassa äärioi­keis­to­ta­bu on fasis­ti­sen Kolmannen val­ta­kun­nan peruja. Thüringenin tapah­tu­mien sym­bo­li­nen merkitys korostuu, kun muis­te­taan val­ta­puo­luei­den aset­tu­neen tukemaan natseja vallassa olevaa vasem­mis­to­hal­lin­toa vastaan juuri Thüringenissä vuonna 1924. Monet tul­kit­se­vat historian toistavan nyt itseään. Tabu on rikottu ja äärioi­keis­ton pelätään pääsevän val­lan­kah­vaan keskusta- ja oikeis­to­puo­luei­den lähen­tyes­sä AfD:tä. Tilanne Thüringenissä on siksikin erityinen, että osavaltio kuului kom­mu­nis­ti­seen itä-Saksaan, jonka entisillä alueilla äärioi­keis­ton nousu on ollut erityisen mer­kil­le­pan­ta­vaa. Monet tul­kit­se­vat sen olevan seurausta Saksojen yhdis­ty­mi­seen liit­ty­vis­tä ongel­mis­ta. 

Thüringenin AfD-ryhmää johtaa anti­de­mo­kraat­ti­ses­ta linjasta tunnettu Björn Höcke, ja ryhmä edustaa puolueen fasis­tis­ta kärkeä. Epädemokraattisuutta lisää FDP:n ja CDU:n takin­kään­tö­tem­pun lisäksi se, että FDP:llä on Thüringenin par­la­men­tis­sa vain viisi edustajaa, die Linken ollessa vahvin puolue 29 edus­ta­jal­la. Osavaltion johtoon siis äänes­tet­tiin henkilö, joka ei nauti kansan suosiota. Douglas on huo­maut­ta­nut tabun rik­ko­mi­sen onnis­tu­van sitä nou­dat­ta­vil­ta vain epä­suo­ras­ti. Ei siis ole yllätys, että FDP ja CDU ovat sittemmin seli­tel­leet, ettei AfD:n tuki ollut toivottua.

Äänestystuloksen seu­rauk­se­na FDP:n pää­ma­jo­jen edus­toil­la jär­jes­tet­tiin isoja mie­le­nil­mauk­sia ympäri maan. Politiikan vai­ku­tus­val­tai­set nimet kansleri Angela Merkelistä lähtien vaativat uusia vaaleja. Vastavalittu Kemmerich ilmoitti jo seu­raa­va­na päivänä eroavansa, ja CDU on sisäi­ses­sä kriisissä. Äärioikeiston vastaiset mie­le­no­soi­tuk­set ovat viime vuosina olleet jopa 250 000 osal­lis­tu­jan vahvuisia. Viime vii­kon­lop­pu­na laaja Unteilbar-verkosto järjesti anti­fa­sis­ti­sen ‑suur­mie­le­no­soi­tuk­sen Thüringenin pää­kau­pun­gis­sa Erfurtissa.

Vaikka monet uskovat äärioi­keis­toa pidä­tel­leen padon nyt murtuneen, ant­ro­po­lo­gi­ses­ti Thüringenin tapah­tu­mien voidaan tulkita itse asiassa vah­vis­ta­neen äärioi­keis­to­ta­bua. Saksalaisen yhteis­kun­nan voi­mak­kaat reaktiot osoit­ta­vat, että maassa ollaan tietoisia fasismin vaaroista. Saksalaiset muistavat mitä tapahtuu, kun anti­de­mo­kraat­ti­sil­le toi­mi­joil­le annetaan valtaa demo­kraat­ti­ses­sa jär­jes­tel­mäs­sä: ne tuhoavat sen. 

Kirjoittaja

Saara Toukolehto on AntroBlogin toimituspäällikkö. Saaran antropologisia kiinnostuksen kohteita ovat mm. maahanmuuton, arvojen, moraalin ja ”hyvän elämän” -käsitteen tutkimus integraatiopolitiikan viitekehyksessä, joiden parissa hän tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta Groningenin yliopistolle.

OSALLISTU KESKUSTELUUN

Lue myös nämä:

Jättiläiskalmarit esitetään tänä päivänä “merten viimeisinä mysteereinä”. Näköhavainnot niistä ovat antaneet esikuvan muun muassa skandinaavisesta tarinaperinteestä tutulle merihirviö Krakenille. Jättiläiskalmareita ei kuitenkaan ole pidetty hirviöinä kautta aikojen, vaan ne hirviöllistettiin vasta 1800-luvun lopulla.

Tuhansia vuosia vanhoja ihmisen ja eläinten jäänteitä ja esineitä tutkimalla saadaan tietoa siitä, millä tavoin merkityksellisimmät eläimet muokkasivat ihmisyhteisöjä. Monilajisessa maailmassa ihminen ei nähnyt itseään olemassaolon keskipisteenä, vaan eli vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Mitä eläimissä kunnioitettiin? Miten hirvenpyytäjä toimi varmistaakseen onnistuneen pyynnin?

Voiko pandemiasta seurata mitään hyvää? Tähän mennessä on merkillepantavaa, että kaiken perustellun huolen lisäksi koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on tuonut myös toivoa. Kuten monet kriisit, myös COVID-19 on tuonut esiin ihmisten halun auttaa toisiaan ja voimakkaan solidaarisuuden tunteen.