Siirry suoraan sisältöön

Naimisissa koko kylän kanssa

Yksiavioisuus on ihmiselle tavanomainen pariutumisstrategia, mutta monissa kulttuureissa tunnetaan polygamia eli moniavioisuus. Polygamian muodoista polygynia eli monivaimoisuus on yleisempää, mutta on myös eräitä kulttuureita, joiden parissa on tunnettu polyandria eli järjestely, jossa naisella on useita miespuolisia aviokumppaneita.

Kongon seudulla elävän lele-kansan parissa tunnettiin vielä 1900-luvulla käytäntö, jossa nainen saattoi avioitua ritualistisesti koko kylän kanssa. Aluksi tällainen nainen, josta puhuttiin ‘kylänvaimona’ (eng. Wife of the Village) oli vapaa harrastamaan intiimejä suhteita kylän kaikkien miesten kanssa.

Nämä miehet antoivat hänelle lahjaksi morsiusrahana käytettäviä tekstiilejä. Kun naisen vanhemmille annettava morsiamen hinta oli koossa, kylänvaimo siirtyi käytännössä neljän tai viiden nuoremman miehen yhteiseksi vaimoksi. Ritualistisesti naisen ajateltiin olevan naimisissa koko kylän kanssa, mutta käytännössä hän oli eräänlainen väliaikainen vaimo kylän nuorille miehille ennen kuin nämä löysivät omat aviokumppaninsa.

Instituutiota on selitetty sillä, että lelejen parissa miesten tavanomainen avioitumisikä oli huomattavasti naisten avioitumisikää korkeampi. Avioliitto vaati mieheltä ja tämän suvulta merkittäviä taloudellisia suoritteita morsiamen suvulle. Kylänvaimo tarjosi mahdollisuuden avioelämään pienemmillä kustannuksilla. Naiselle se puolestaan tarjosi tietyn statuksen ja vaurautta.

Länsimaisesta näkökulmasta järjestely tuntuu eksoottiselta. Lähetyssaarnaajat pitivät sitä jopa rinnasteisena prostituutioon. Myöhemmin Kongon hallitus pyrki lainsäädännön keinoin tekemään perinteestä lopun, mutta antropologi Lucy Mairin mukaan se oli jossain määrin voimissaan ainakin vielä 1970-luvulla.

Länsimaisesta näkökulmasta kylän yhteinen vaimo voi tuntua oudolta instituutiolta. Silti lele-kansan parissa tällaisen roolin omaksuneen naisen asema oli varsin tavoiteltu ja arvostettu eikä siihen liittynyt stigmaa. Kylänvaimon lapsien ajateltiin olevan kylän kaikkien miesten lapsia ja heidän asemansa oli taloudellisesti turvattu.

Lukemista

Lucy Mair: African Marriage and Social Change. 1984.

Mary Douglas: The Lele of the Kasai. 1963.

Lisää Kulttuurishokkeja

Jaa tämä artikkeli:
Juuso Koponen

Juuso Koponen

Juuso Koponen on valtiotieteiden maisteri ja antropologi, joka valmistelee väitöskirjaa huono-osaisuudesta ja kolmannen sektorin tarjoamasta ruoka-avusta. Juusoa kiinnostavia tutkimuksellisia teemoja ovat huono-osaisuus ja eriarvoisuus, yhteiskuntaluokat, hyväntekeväisyys, talouden antropologinen tutkimus, diskurssianalyysi ja ideologiakritiikki.View Author posts

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

AntroBlogi
Tietosuojakatsaus

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä tarjotakseen sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Evästetiedot tallennetaan selaimeesi. Ne suorittavat toimintoja, kuten tunnistavat sinut, kun palaat verkkosivustollemme. Evästeet välittävät tiimillemme tietoa siitä, mikä verkkosivustossamme on sinulle kiinnostavinta ja hyödyllisintä.