Mielen tasapaino koostuu monista osatekijöistä. Osa niistä pääsee toisinaan unohtumaan keskustelussa, jota käydään mielenterveysdiagnoosien viidakossa. Monissa mielenterveyden häiriöinä nähdyissä tiloissa ja kokemuksissa on kyse myös siitä, mikä yhteiskunnassa ymmärretään normaaliksi ja epänormaaliksi.
Antropologit ovat tieteenalan syntyajoista lähtien olleet kiinnostuneita tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa. Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Se on suurin ihmiskunnan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosiaaliset ilmiöt ovat antropologeille hyvin kiinnostavia.
Usein sanotaan, että historia on voittajien kirjoittamaa. Suomessa sisällissodasta kirjoitettiin pitkään lähinnä valkoisten näkökulmasta. Monen kaupungin keskipisteestä löytyy voittajaosapuolta ylistävä veistos – niin myös työläiskaupunki Joensuusta. Harvoin voittaja pystyy kuitenkaan muokkaamaan historiaa kokonaan ja pysyvästi mieleisekseen.
Kansainvälistä työläisten päivää juhlitaan toukokuun 1. päivä. Pieni, lähes arktinen kansa nimeltä suomalaiset kutsuu juhlaa vapuksi ja pitää sitä myös opiskelijoiden juhlana.
Antropologian ja etnografisten museoiden historia on kietoutunut yhteen siirtomaa-ajan perinnön ja valtasuhteiden kanssa. Kulttuureja ja niiden esineistöä esittelevien etnografisten museoiden juuret ovat siirtomaahistoriassa. Eurooppalaisten kuninkaallisten sekä muun ylimystön parissa 1500-luvulla muotiin tulivat kuriositeettikabinetit, joissa eri kansoilta peräisin olevat esineet oli asetettu rinnakkain luonnontieteellisten näytteiden ja muiden erikoisina pidettyjen esineiden kanssa.
Tekijät Juontaja: Aleksi Ilpala Teksti: Emmi Huhtaniemi Jälkituotanto: Kirsi Hellman Lähteet Viveiros de Castro: Cosmological deixis and Amerindian perspectivism. Katso myös