Emmi Huhtaniemi, VTM, on sosiaali- ja kulttuuriantropologi Helsingin yliopistosta. Hän tarkasteli pro gradu -työssään maya-kalenterin loppuun liittynyttä uushenkisyyttä Meksikossa rituaalin ja magian näkökulmista. Emmiä kiinnostavat erityisesti inhimillisen kokemuksen rakentuminen ja tietoisuuden antropologia.
Korean niemimaan eteläkärjen edustalla sijaitsee karu Jejun saari, joka on kuuluisa “merinaisten” kulttuurista: haenyeot sukeltavat yli 10 metrin syvyyteen jopa kahdeksi minuutiksi ilman happilaitteita ja palaavat pintaan saaliin kanssa. Katoavan perinteen harjoittajista suurin osa on nykyään 60-90 -vuotiaita.
Viktoriaanisen ajan tyylinen, puhvihihainen pitkä mekko monine alushameineen on Namibian herero-kansan naisten asu. Se on noussut myös maan muotiteollisuuden tietoisuuteen. Ohorokova-asu on identiteetin ja selviytymisen symboli, josta hererot ovat ylpeitä.
Hollantilaiseen jouluperinteeseen keskeisesti kuuluva rasistinen Zwarte Piet-hahmo ylläpitää kolonialismin perintöä ja aiheuttaa vuosittain kuohuntaa.
Voiko tarinaa ymmärtää tuntematta sosiaalista kontekstia, jossa se on syntynyt? Tuntemamme versio Punahilkasta pohjautuu Grimmin veljesten 1800-luvun alussa laatimaan satukokoelmaan. Tarinasta tunnetaan kuitenkin versioita jo esimerkiksi 1500-luvun Ranskasta.
Lokakuussa 2019 Australian aboriginaalien pyhä paikka Uluru, joka tunnetaan myös englanninkielisellä nimellä Ayers Rock, suljettiin turisteilta vuosikymmenten käytön jälkeen.
Luurankohahmot ovat ilmenneet erilaisissa muodoissa meksikolaisessa symboliikassa kansallisvaltion historian aikana. Hahmot ovat erityisen esillä Kuolleiden päivän juhlinnassa, joka on iloista ja edesmenneitä kunnioittavaa. Populaarikulttuurin nauravaan luurankoon suhtaudutaan leikillisesti kuin vanhaan ystävään.