Siirry suoraan sisältöön

Elinympäristö

Yhteisöjen kulttuurinen ja sosiaalinen maailma heijastuvat mitä pienimpiin seikkoihin, kuten kotitalouksista löytyviin esineisiin. Yksityiskohdat tavoittaakseen antropologin on asetettava ne laajempaan kontekstiin ja kysyttävä, miten ja millaisessa ympäristössä ihmiset elävät. Useat antropologit keskittyvät tutkimaan elinympäristön, maiseman ja tilan merkitystä ihmisten maailmankuvassa. Tältä sivulta löydät aihepiiriä käsittelevät tekstimme.

Takaisin kotiin – Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen

Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.

Kuinka pysäytämme ilmastonmuutoksen?

Voiko soveltavalla antropologialla olla merkittävä rooli aikakautemme suurimpien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Soveltavan antropologian symposiumissa Ljubljanassa puhuneen klimatologian professorin ja nobelistin Lučka Kajfež Bogatajn mielestä antropologeilla on tärkeä tehtävä kestävän kehityksen edistämisessä ja ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Hänen mukaansa ilmiön ymmärtäminen luonnontieteelliseltä näkökulmalta, ja sen maantieteellisten seurausten ennustaminen yksistään eivät riitä ongelman ratkaisuun, sillä kyseessä ovat ihmisten käyttäytymisen seuraukset. Luonnontieteet eivät pysty selittämään tai ymmärtämään ihmisen toiminnan roolia ilmastonmuutoksessa ja muissa aikamme suurissa globaaleissa haasteissa, joiden juuret ovat usein ruohonjuuritason kehityskuluissa.

Kuinka saksalaisia sotilaita muistetaan? Kurkistus Lapin sodan synkkään kulttuuriperintöön

Talvisodan päätyttyä Suomi aloitti vuonna 1941 sotilaallisen yhteistyön Saksan kanssa. Tuolloin maahamme saapui noin 200 000 saksalaissotilasta, joista suurin osa sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Toisen maailmansodan lopulla suomalaiset kääntyivät saksalaisia vastaan, mikä johti Lapin sotaan ja laajamittaisiin tuhoihin saksalaisten poltettua Lapin lähtiessään. Haastattelussa kansatieteilijä Eerika Koskinen-Koivisto, joka on tutkimuksessaan perehtynyt ainoaan Lapissa kaatuneille saksalaissotilaille pystytettyyn viralliseen monumenttiin: Norvajärven saksalaiseen hautausmaahan ja siellä vierailevien ihmisten kokemuksiin.

Kaupunkien ja teknologian yhteispeli: Utopioista arkipäivän ”kirppuihin”

Kaupungistuminen ja teknologian lisääntyminen etenevät nykymaailmassa hurjaa vauhtia. Yhä useampi meistä asuu kaupungissa. Yhä useamman elämä on kietoutunut tietoverkkojen ja tietokoneiden ympärille – älypuhelimet piippaavat taskussa ja julkiset näytöt hohtavat valoaan. Viestintäteknologialla on urbaanissa elämässä valtavasti merkitystä: se esimerkiksi vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiimme ja siihen, mitä tietoa käytössämme on eri tilanteissa. Teknologia on kiinteä osa inhimillistä todellisuutta. Se on osa monimutkaisia sosiaalisia prosesseja ja kulttuurisia merkitysketjuja. Mitkä suuret visiot ohjaavat teknologian kehittämistä? Miten ja miksi teknologiaa käytetään tietyssä tilanteessa? Miksi joku ei käytä sitä lainkaan?

Helsingistä, noin suunnilleen antropologian ja muotoilun ottein

Ihmiskunnan enemmistö asuu urbaanisti, joten yhä useampi antropologiksi kouluttautunut tutkii kaupunkielämää. Kaupungistumisen vauhti ja mittakaava rikkovat kuitenkin jatkuvasti ennätyksiä. Jotkut tutkijat ovat jopa sitä mieltä, ettei kaikkea urbaania rakentamista voi ajatella kaupungistumisena. Eeva Berglund ja Cindy Kohtala kertovat toimittamastaan Helsinki-kirjasta, jonka keskeinen viesti on, että pääkaupungista voi keskustella moniulotteisemmin kuin tähän asti on ollut tapana.

Tulipalot, rajaseutu ja väkivalta

Vuoden 2015 metsäpalot Indonesiassa ovat olleet tuhoisimmat sitten vuoden 1997. Noin kaksi miljoonaa hehtaaria metsää on palanut ja Indonesian hiilidioksidipäästöt kasvaneet niin, että ne kattavat nyt jopa kolme prosenttia globaaleista päästöistä. Indonesia on oivallinen esimerkki siitä, miten historia ja poliittinen järjestelmä sekä globaalit rakenteet ovat vaikuttaneet ympäristön tilaan. Erittelemme syitä, jotka liittyvät Indonesian valtion muodostukseen ja raja-alueilla tapahtuneisiin ympäristömuutoksiin ja tulipaloihin. Näitä tekijöitä ymmärtämällä voidaan nähdä, miksi tulipalot ovat niin hallitsemattomia ja tuhoisia juuri Indonesian tietyillä saarilla.