Yhteisöjen kulttuurinen ja sosiaalinen maailma heijastuvat mitä pienimpiin seikkoihin, kuten kotitalouksista löytyviin esineisiin. Yksityiskohdat tavoittaakseen antropologin on asetettava ne laajempaan kontekstiin ja kysyttävä, miten ja millaisessa ympäristössä ihmiset elävät. Useat antropologit keskittyvät tutkimaan elinympäristön, maiseman ja tilan merkitystä ihmisten maailmankuvassa. Tältä sivulta löydät aihepiiriä käsittelevät tekstimme.
LiDAR eli laserkeilaus on eräänlainen tutka, joka on saanut aikaan vallankumouksen arkeologiassa. Menetelmällä on löydetty niin vanhoja joenuomia kuin kadonneita kaupunkeja. Tämä keksintö muuttaa maailmanhistoriaa vauhdilla. Lähes viikottain arkeologisilla mediafoorumeilla voi lukea uutisia toinen toistaan hämmästyttävämmistä löydöistä eri puolilla maailmaa. Käsitykset muinaisen Amerikan historiasta LiDAR on jo mullistanut.
1960-luvun alussa ihmiskunta astui avaruusaikaan. Avaruus oli modernisaation ja teknologisen edistysuskon symboli ja kosmonautit, avaruuden valloittajat, uusia huimapäisiä neuvostoihmisiä. Vastalaskeutuneen kosmonautti Juri Gagarinin harteille kasattiin melkoinen rooli. Laskeuduttuaan hän oli jo huippuunsa treenattu esiintyjä, jonka tehtävänä oli kiertää ympäri maailmaa. Avaruuteen hän ei enää lentänyt. Se ei ollut tarpeen, sillä valtionjohdolle lennon suurin merkitys ei ollut avaruudessa vaan maan päällä: se oli osoitus siitä, että sosialistinen maailmanjärjestelmä toimi.
Lasten kehitys osallistuviksi nuoriksi ja myöhemmin aikuisiksi ei tapahdu noin vain. Lapset oppivat niin arkisia toimia kuin suurempia yhteiskunnallisia asioita leikin, osallistumisen ja havaintojensa kautta. Aikuiset näyttävät osaltaan esimerkkiä ja opettavat, kuinka yhteiskunnassa toimitaan. Se, millaista käytöstä vanhemmat lapsilta odottavat, ja millaisiin toimiin ja leikkeihin lapsia ohjataan, muovaa lapsia ihmisinä ja kansalaisina. ALL-YOUTH-hanke toteutti yhdessä Bassoradion kanssa presidentinvaalien aikaan ”Suuren pressakyselyn”, jossa kartoitimme nuorten ajatuksia yhteiskunnan ongelmista, presidentti-instituutiosta ja äänestämisestä.
Aberdeenin yliopiston antropologian professori Tim Ingold kertoo urastaan, ajatuksistaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Ingold tunnetaan hyvin filosofisesta ja toiveikkaasta, kielellä leikittelevästä lähestymistavastaan ihmisen olemassaoloon, toimintaan ja suhteellisuuteen ympäristössään. Haastattelun aikana ehdimme myös käsitellä mielikuvitusta, toivoa, tietoa, antropologian ja etnografian eroja, sienirihmastoja ja Sallan kuntaa.
”Kuolema on universaali ilmiö”, todetaan monien kuolemaa käsittelevien kirjojen alkusanoissa. Tämä banaali mutta todenmukainen toteamus pakottaa kuoleman tutkijan toisinaan pohtimaan, voiko näin universaalista ilmiöstä löytää uutta sanottavaa ja kirjoitettavaa. Onko kuolema tänään toisenlainen kuin sata vuotta sitten? Tai tuhat vuotta sitten?
Kyy on ainoa kotoperäinen matelijamme, joka lukuisista yrityksistä huolimatta on edelleen vailla suojelua. Suhteemme tähän käärmeeseen on poikkeuksellisen vihamielinen eurooppalaisella mittapuulla, eikä valtaosa suomalaisista edes kannata sen rauhoittamista. Sahalaitakuvioinen sihisijä on saanut osakseen runsaasti perusteetonta pelonlietsontaa, mikä kertoo paljon käsityksistämme ihmisen paikasta muuhun ympäristöön nähden.