Metsästys oli aiheena tämän viikon Pohjantähden alla -jaksossa. Hirvimetsällä ja fasaanijahdissa Arman Alizad kohtasi suomalaisia, joille metsästys ja eränkäynti merkitsevät kokonaisvaltaisen tervettä ja tasapainoista luontosuhdetta ja yhteyttä luontoon. Metsästykseen liittyy monia kiinnostavia ja ristiriitaisia mielikuvia.
Antropologit ovat tieteenalan syntyajoista lähtien olleet kiinnostuneita tutkimaan muutosta: miten ihmiset elävät, mistä tulemme ja mihin suuntaan olemme menossa. Ilmastonmuutos on tullut pysyvästi osaksi sanastoamme ja maailmankuvaamme. Se on suurin ihmiskunnan tähän mennessä kohtaama muutos, jonka tuomat sosiaaliset ilmiöt ovat antropologeille hyvin kiinnostavia.
Kontulan ostoskeskus on kiistanalainen tila Itä-Helsingin sydämessä. Tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan juhliva betonibrutalismin kiehtova ilmentymä on herättänyt keskustelua jo rakentamisestaan lähtien. Vuoden 2017 alussa käynnistetty Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke Kontula Electronic: historiallinen kerroksellisuus ja kaupunkikulttuurin uudet muodot kartoittaa historiallisia muutoksia alueella, jonka historia on lyhyt mutta erittäin tiheä ja monisäikeinen.
Myytti on kertomus ihmiskunnan alkuaikojen tapahtumista, joissa jumalolentojen teot nähdään esikuvina ja esimerkkeinä siitä, miten elämä tulee järjestää. Kansalliseepoksemme, suomalaisen luomismyytin tarinan kertovan Kalevalan päivää vietetään vuosittain 28. helmikuuta. Mitä luomismyytit ovat, ja kuinka erikoinen Kalevala niiden joukossa on?
Kulttuurimaterialismissa elinympäristöä ja teknologiaa pidetään kulttuurin suunnan määrittäjinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan ravinnon ja eläinproteiinien riittävän määrän annetuissa olosuhteissa. Tässä ajattelussa myös esimerkiksi uskonnolliset ruokatabut voidaan selittää ekologisilla tekijöillä. Marvin Harrisin mukaan kulttuureilla on taipumus asettaa yliluonnollisia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhteisölle tuottama hyöty verrattuna kuluihin vähenee.
