Elinympäristö

Kaupunkiviljely on osa suomalaista kaupunkikulttuuria. Tälläkin hetkellä kymmenet eri laatikko- ja säkkiviljelmät valtaavat kaupunkitilaa ympäri Suomea kesäkurpitsa- ja auringonkukkasadot säkeistä yli pursuten. Kaupunkiviljelyllä on ruoantuotannon ja kasvien kasvattamisen lisäksi kulttuurisia, sosiaalisia ja poliittisia merkityksiä. Se yhdistää ihmisiä urbaanin kansalaisuuden motiivien ja velvollisuuksien kautta, kannustaa yhdessä tekemiseen oman asuinkaupungin parantamiseksi ja edistää ekologisia elämäntapoja.

Kulunut viikko on ollut ensimmäinen teemaviikkomme, jonka aikana olemme seikkailleet - ainakin ajatuksissamme - avaruudessa. Maanantaina julkaistun avaruuden antropologiaa käsittelevän artikkelin lisäksi viikko on sisältänyt ihka ensimmäisen videotuotantomme! Mitä on avaruuden antropologia? Millaisia tarinoita avaruudesta ja sen valloittamisesta kerrotaan? Kuka saa edustaa ihmiskuntaa avaruudessa? Millaista kulttuuria ja moraalia viemme mukanamme tähtiin? Voiko ihminen selvitä eristetyssä ympäristössä? Tästä artikkelista löydät kaikki kolme videota esitysjärjestyksessä.

Avaruuden antropologia yhdistää antropologisen perspektiivin tieteellisten ja teknisten käsitteiden tutkimukseen. Se tutkii Maan kulttuurien kosmologioita ja käsityksiä avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Antropologinen tutkimus paljastaa tavat, joilla erilaiset käsitteet, tarinat ja kerronnan tavat vaikuttavat ymmärrykseemme ulkoavaruudesta. Mitä näemme, kun katsomme tähtiin? Odottaako siellä avaruuden loputon kylmä tyhjyys, jumalten myyttinen asuinsija, ihmiskunnan loistava tulevaisuus vai lupaus - tai kenties uhka - Maan ulkopuolisesta elämästä?

Sadat suomalaiset eläkeläiset viettävät talvet Thaimaan lämmössä. Matkustaminen avartaa, ja globalisaatio on saavuttanut myös suomalaiset eläkeläiset. Ilmiö kertoo myös epätasa-arvoisesta maailmanjärjestyksestä. Maahanmuutto köyhistä maista rikkaampiin on teema, josta käydään paljon keskustelua ja jota tutkitaan paljon. Viimeisen vuosikymmenen aikana tutkijat ovat alkaneet kiinnittämään huomiota myös toisenlaiseen maahanmuuttoon. Niin sanotut elämäntapamuuttajat ovat vauraiden teollisuusmaiden kansalaisia, jotka muuttavat pois kotimaastaan rennomman elämän perässä.

AntroBlogi pääsi 30.3.2016 kuuntelemaan yliopistonlehtori Marko Juntusen esitelmää “Muslimiväestöä jakavat konfliktit ja islamia ympäröivä turvallisuuteen ja sosiaalisiin uhkiin kytkeytyvä keskustelu monikulttuurisessa lähiössä” Suomen Antropologisen Seuran vuosikokoukseen Tieteiden Talolla. Esitelmä perustuu hänen meneillään olevaan kenttätyöhönsä Varissuon lähiössä Turussa. Juntunen tutkii lähiöiden sosiaalista monimuotoisuutta Suomessa, keskittyen etenkin muslimidiasporiin. Häntä kiinnostavat lähiöt julkisena tilana ja niissä tapahtuvat sosiokulttuuriset muutokset. Tutkimuksessaan Juntunen peilaa kentällä tekemiään havaintoja Suomessa aikaisemmin tehdyn lähiö-tutkimuksen huomioihin.