Ympäri maailmaa ihmiset muokkaavat vartaloitaan erilaisin keinoin. Nämä keinot ja niiden takana olevat motiivit heijastelevat yksilöiden sosiaalista, kulttuurista ja poliittista todellisuutta. Ajatus kulttuurin määrittämästä ihmiskehosta on kutkuttanut antropologeja pitkään. Tässä juttukategoriassa ovat esillä kehollisuutta ja terveyttä käsittelevät artikkelimme.
Mielen tasapaino koostuu monista osatekijöistä. Osa niistä pääsee toisinaan unohtumaan keskustelussa, jota käydään mielenterveysdiagnoosien viidakossa. Monissa mielenterveyden häiriöinä nähdyissä tiloissa ja kokemuksissa on kyse myös siitä, mikä yhteiskunnassa ymmärretään normaaliksi ja epänormaaliksi.
Moderni lääketiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kontrolloimiseen. Naiset, joilla on pääsy lääketieteen palveluiden pariin, ovat historiallisesti ennen näkemättömällä tavalla vapaita. Tämän artikkelin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kontrolloida omaa kehoaan on tavoittelemisen arvoinen asia. Abortilla on monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia, ja toisinaan se tulkitaan virheellisesti tämän kontrollin pettämiseksi.
Vaikka perheen ja uran yhdistämisestä ollaan puhuttu vuosikymmeniä, yhteiskunnassamme vallitsee edelleen tuomitsevia stereotypioita vapaaehtoisesti lapsettomuuden valitsevista naisista. Onko lapsettomuus arvo- tai elämäntapavalinta laisinkaan? Missä määrin lapsettomuus voidaan nähdä itsestään selvänä ’suuntautumisena’?
Kulttuurimaterialismissa elinympäristöä ja teknologiaa pidetään kulttuurin suunnan määrittäjinä. Oletuksena on, että ihmiset pyrkivät maksimoimaan ravinnon ja eläinproteiinien riittävän määrän annetuissa olosuhteissa. Tässä ajattelussa myös esimerkiksi uskonnolliset ruokatabut voidaan selittää ekologisilla tekijöillä. Marvin Harrisin mukaan kulttuureilla on taipumus asettaa yliluonnollisia kieltoja jonkin eläimen lihan käytölle silloin, kun sen yhteisölle tuottama hyöty verrattuna kuluihin vähenee.
Hyönteiset ovat tulevaisuuden ruokaa, julistaa YK:n raportti. AntroBlogi järjesti tammikuussa tapahtuman, joka toi yhteen hyönteisruokailun ammattilaisia, ruoan tutkimukseen perehtyneitä antropologeja sekä talon täydeltä uteliasta yleisöä, joka pääsi maistelemaan kotimaisia heinäsirkkoja. Esittelemme tässä kolumnissa tapahtumassa heränneitä pohdintoja. Miltä sirkka suussa tuntui?
Mielenterveyshäiriöinä diagnosoitujen ilmiöiden oireet vaihtelevat jossain määrin kulttuurin mukaan. 2000-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan lähes puolella amerikkalaisista on elämänsä aikana mielenterveyshäiriö. 1980-luvun alussa vastaavanlaisen tutkimuksen mukaan häiriö oli kolmasosalla väestöstä. Ovatko mielisairaudet siis todella lisääntyneet, tai niiden diagnosoinnit parantuneet? Vai voisiko olla, ettemme tiedä mitä häiriöt ylipäänsä ovat, ja miten niitä voisi tunnistaa?
