Kulttuurishokki-sarja esittelee joka sunnuntai-ilta uusia näkökulmia tuttuihin tapoihin ja muiden kulttuurien elämänmenoon. Alunperin erityisesti somekanaviimme suunniteltu sarja vie lukijat matkalle ympäri maailmaa ja ihmiskunnan historiaa. Millaisia tapoja, käytäntöjä, uskomuksia ja järjestelmiä muualla maailmassa on kehitetty? Entä millaisia selityksiä omien kulttuuristen tapojemme takaa löytyy?
Kulttuurishokilla viitataan shokkiin, jonka ihminen kokee vieraassa kulttuurisessa ympäristössä. Kulttuurisen sopeutumisen prosessiin kuuluu useita vaiheita. Suomalaissyntyinen antropologi Kalervo Oberg tutki näitä jo 1950-luvulla. Oberg nimesi kulttuurishokin eri vaiheet kuherruskuukausivaiheeksi, kriisivaiheeksi, toipumisvaiheeksi ja sopeutumisvaiheeksi. Viides vaihe on käänteinen shokki, joka koetaan palatessa alkuperämaahan.
AntroBlogin Kulttuurishokeissa ei ainoastaan kurkistella tapohin eri puolilla maailmaa, vaan käännetään katse myös Suomen sisältä löytyviin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Varaudu yllättymään, ihmettelemään ja oivaltamaan! Kulttuurishokkeja julkaistaan myös videoiden muodossa.
Keväästä 2016 saakka ilmestynyttä sarjaa kirjoittavat Ninnu Koskenalho ja Emmi Huhtaniemi.
Kiinassa pyritään vahvistamaan kommunistista uskoa elvyttämällä termi toveri aktiiviseen käyttöön. Vuosikymmenten varrella puhuttelumuoto on saanut uusia merkityksiä, joista 60-70 -vuotiaat päättäjät eivät välttämättä ole tietoisia.
Täillä on pieni mutta kiinnostava rooli vallankäytön ja arvottomuuden symboleina eräiden Etelä-Amerikan alkuperäisväestöjen historiassa – kuten kuninkaallisten täisäkkien tapauksessa.
Hämäläiseen kahviseremoniaan kuuluu kursailu. Emäntä ilmoittaa että kahvi on kaadettu, mutta kukaan ei siirry tarjoilupöytään. Tunnelma on jännittynyt.
Väreistä puhutaan ja niitä luokitellaan eri kulttuureissa hyvin eri tavoin. Ennen 1500-lukua englannin kielessä ei ollut termiä oranssille värille.
Talouskasvun ihmeenä tunnetussa Japanissa vallitsee ihannekuva ahkerasta ihmisestä, joka herää aikaisin aamulla ja menee myöhään nukkumaan.
Moderni kirurgia kehittyi valistuksen ajan Britanniassa, jossa anatominen tutkimus vaati materiaalikseen runsain määrin ihmiskehoja. Ruumiiden leikkelyä pidettiin kuitenkin kansan parissa radikaalina ja syvästi kammottavana.