Kansainvälinen liikkuminen on osa monen antropologin arkielämää. Keskeisiin tutkimusmetodeihin kuuluva kenttätyö voi tarkoittaa pitkäaikaista tutkimusjaksoa kaukana kotimaasta. Sen pituus voi vaihdella muutamasta viikosta yhteen tai kahteen vuoteen. Ulkomaan kenttätyöjaksoja, tutkijavaihtoja ja työsuhteita voi kertyä yhteensä useiden vuosien verran. Miten niin intensiivinen jakso onnistuu lasten kanssa?
Moderni lääketiede julistaa antavansa naisille valtuudet omien kehojensa kontrolloimiseen. Naiset, joilla on pääsy lääketieteen palveluiden pariin, ovat historiallisesti ennen näkemättömällä tavalla vapaita. Tämän artikkelin pohjana on näkemys, jonka mukaan naisen oikeus kontrolloida omaa kehoaan on tavoittelemisen arvoinen asia. Abortilla on monenlaisia poliittisia ulottuvuuksia, ja toisinaan se tulkitaan virheellisesti tämän kontrollin pettämiseksi.
Vaikka perheen ja uran yhdistämisestä ollaan puhuttu vuosikymmeniä, yhteiskunnassamme vallitsee edelleen tuomitsevia stereotypioita vapaaehtoisesti lapsettomuuden valitsevista naisista. Onko lapsettomuus arvo- tai elämäntapavalinta laisinkaan? Missä määrin lapsettomuus voidaan nähdä itsestään selvänä ’suuntautumisena’?
Naisen hedelmällinen aika on rajallinen. Biologinen kello alkaa raksuttaa viimeistään 30 vuoden rajapyykin jälkeen. Vaan entä jos koneiston ääntä ei kuulukaan?
Keski-Afrikan Aka-pygmikansan parissa miehen nänni ei ole turhake, vaan lähes yhtä käytännöllinen väline kuin naisen vastaava.
Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylistävästi ei kuitenkaan voi puhua suomalaista äitiyttä ympäröivästä kulttuurista. Aihepiiriin tutkimuksen kautta perehtynyt antropologi näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kulttuurimme piirteet voivat olla haitaksi äitien henkiselle hyvinvoinnille?