gradut

Mitä yhteistä on pleikkarilla ja balilaisella kukkotappelulla?

19.10.201610.11.2017
tehnyt Liisa Lähteenaho
Viihde

Mobiili- ja videopelit ovat parissa vuosikymmenessä nousseet valtavirtailmiöksi. Suomessa peliteollisuutta pidetään uuden taloudellisen nousun symbolina. Pelinkehittäjistä maalataan uuden ajan intohimotyön airuita, jotka tekevät työtä koko ajan, kokematta kuitenkaan olevansa töissä. Pelien pelaaminen taas nähdään yhäkin usein vain lasten ja nuorten turhana ajankuluna. Harvemmin kuulee puhuttavan siitä, miksi pelit ovat pelaajille ja tekijöilleen tärkeitä. Mitä pelit pelaajille ja pelien tekijöille merkitsevät?

Budō itsensä kehittämisen tienä

12.10.201617.5.2018
tehnyt Matias Kuosmanen
Keho ja terveys

Budōlajit ovat eräs japanilaisen kulttuurin tunnetuimmista ja vanhimmista vientituotteista. Kamppailulajien tutkiminen on kuitenkin jäänyt antropologiassa ja muissa sosiaalitieteissä taka-alalle – vasta viime vuosina on ilmestynyt muutama aiheeseen keskittyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhtymäkohtia urheilun ja muiden “kehon tekniikoiden” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkökulmasta on mielenkiintoista, miten ihmiset omistautuvat tällaisille lajeille, ja miten ne muokkaavat heitä.

Tragedian jälkeen: muistamisesta ja arkeen paluun vaikeudesta

Kun tragedia iskee, ihminen reagoi. Tulee tarve kokoontua, hakea lohtua ja yrittää löytää järkeä sekasorron keskeltä. Syntyy spontaaneita, epävirallisia muistomerkkejä, kun tapahtumapaikalle viedään kukkia, kynttilöitä, kuvia ja muita esineitä. Sen jälkeen tulevat viralliset muistomerkit, jotka ilmentävät pidemmälle kehittynyttä tapahtuman käsittelyn prosessia. Kumpikaan muistamisen työkalu ei täysin pysty kuvaamaan tai konkretisoimaan sitä, miten ihminen kokee menetyksen ja miten arki muuttuu tragedian seurauksena. Tässä tekstissä pohditaan arkeen paluun haasteita ja sosiaalista muistamista menetyksen kautta Perun sisäisen konfliktin (1980–2000) ja Norjan vuoden 2011 terrori-iskun valossa.

New agen huipentuma: Mayojen maailmanloppu 2012

27.4.201620.5.2020
tehnyt Emmi Huhtaniemi
Henkisyys

Vuonna 2012 kohistiin maailmanlopusta. Muinaisen maya-kansan kalenterin “suuri sykli” oli loppumassa 21.12.2012. Mitä silloin tapahtuisi? Mayat olivat tallentaneet kivisiin monumentteihin ja pyramideihin tutkijoita ihmetyttävällä tarkkuudella tietoa, joka liittyi taivaankappaleiden kulkuratoihin ja kosmoksen ilmiöihin. Ehkä he tiesivät jotain, mistä nykyihminen on täysin tietämätön? Ajankohtaan liittyi maailmanlopun lisäksi monenlaisia tarinoita ja teorioita. Odotettiin ihmiskunnan tietoisuuden muutosta, Vesimiehen ajan alkua, vanhojen jumalien paluuta, jopa viimeisimmästä Indiana Jones -elokuvasta tuttujen mystisten kristallikallojen esiintuloa. Vakavasti ottaen, mistä tässä oikein oli kyse? Graduaan tekevä antropologi vietti vuonna 2012 kolme kuukautta Meksikossa ja osallistui maya-vanhimman järjestämään rituaaliseen valmistautumiseen suurta aikakauden muutosta varten.

Takaisin kotiin – Näkökulmia Nepalin maanjäristyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen

Nepalin maanjäristyksissä huhti-toukokuussa 2015 kuoli 8 800 ihmistä ja loukkaantui 22 300. Tuhoutuneita ja vahingoittuneita taloja on 750 000.
Tuhoutuneisiin koteihin liittyy paljon muistoja, jotka Nepalissa usein linkittyvät tärkeisiin ihmissuhteisiin. Talot eivät olekaan pelkästään materiaalisia rakennelmia, sillä niiden merkitykset ovat tiiviisti kiinni sosiaalisissa suhteissa sekä kulttuurisessa kontekstissa. Voidaan myös ajatella, että talot koostuvat niissä asuvien ihmisten välisistä suhteista. Itsestään selvinä pidettyjen rakennusten merkitys huomataan poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten maanjäristyksen jälkeen.

Muuttajia vai muuttujia? – muuttoliikkeestä ja siirtolaisuudesta antropologin silmin

Maahanmuutto on tällä hetkellä kiistatta puhutuin aihe suomalaisessa mediassa. Aiheen ympärillä käytävää kansalaiskeskustelua voi kuvata vähintään vilkkaaksi, tai pikemminkin kiihkeäksi. Uutisointia ja keskustelua kuitenkin vaivaa usein pinnallisuus ja yksipuolinen näkökulma maahanmuuttajista ja muuttoliikkeestä. Muuttoliike oli ehtinyt kiinnostaa minua jo pidemmän aikaa, kun monien vaiheiden jälkeen päädyin syksyllä 2014 tekemään gradukenttätyötäni Meksikoon, Oaxacan osavaltioon. Tutkimukseni pohjalta väitän, että muuttoliikkeen ymmärtämisessä avainasemassa ovat yhteisön sisäiset suhteet.