Jukka Poika, Raappana, Nopsajalka, jne. Suomireggae on kiistatta noussut yhdeksi 2000-luvun merkittävimmäksi kotimaiseksi musiikki-ilmiöksi, joka on tuonut nuorison soittolistoille iskelmämusiikille tyypillisiä lyyrisiä teemoja. Mistä suomireggae on tulossa ja mihin se on matkalla? Väitöskirjatutkimuksessaan reggae-musiikkiin perehtynyt Tuomas Järvenpää pohtii artikkelissa suomalaisen reggaen kaukokaipuuta sen karibialaista ja kotimaista historiallista taustaa vasten. Kuinka käy valkoiselta mieheltä reggae?

2010-luvulla biseksuaalisuudella on monenlaisia merkityksiä. Sen seksuaalipoliittinen merkitys on vähentynyt, ja viihteellinen merkitys kasvanut. Biseksuaalisuus on ilmiö, jonka avulla voi houkutella erilaisia yleisöjä erilaisten mediasisältöjen pariin. Samalla biseksuaalisuus on termi, jota käytetään seksuaalisen identiteetin määrittelyyn.

Alkuperäiskansojen ja vähemmistöjen kieliä, kulttuureja, asemaa ja oikeuksia on antropologiassa tutkittu ympäri maailman jo yli vuosisadan ajan. Suomessa suureksi ja vaikeaksi kysymykseksi on muodostunut oikeus määritellä, mitä ‘saamelaisuus’ on ja merkitsee. Antropologisesta näkökulmasta tärkeää on tarkastella myös vähemmistö–enemmistö -asetelmaa ja siihen liittyviä moninaisia jännitteitä, jotka ovat avainasemassa ympäristöpäätöksenteossa ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisessa.

Amerikkalainen kulttuuri luokittelee sekä afroamerikkalaiset että Yhdysvaltoihin muuttaneet afrikkalaiset siirtolaiset samaan rotuun kuuluviksi. Tämä pätee yhtälailla valtaväestön käsityksiin heistä kuin myös maan virallisiin väestönlaskentoihin, joissa molempia ryhmiä varten on olemassa yksi kategoria: ”mustat”. Luokitus pitää sisällään valtaisan sosiaalisen, kulttuurisen ja kielellisen kirjon eikä olekaan yllättävää, että siihen kuuluvat eivät yleensä itse koe muodostavansa yhtä ”mustaa yhteisöä”. Jaettu afrikkalainen alkuperä kuitenkin mahdollistaa ajatuksen yhtenäisyydestä, kun taas erilaiset historialliset kokemukset tuntuvat vievän ryhmiä erilleen.